Jopa sadattuhannet suomalaisvanhukset ajautuvat umpikujaan, koska netinkäyttö on liian vaikeaa – "Pankkeihin liittyen tulee aika karuja yhteydenottoja"

Palvelujärjestelmien suonsilmään on helppo vajota. Monen palvelun, kuten pankki- ja terveyspalveluiden, käyttö on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Digilaitteiden käyttö voi olla erityisesti vanhuksille hankalaa. Monella ei ole kotonaan tarvittavia tietoteknisiä laitteita tai älypuhelimen käytössä on isoja haasteita. 

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon mielestä ilmiöstä ei puhuta tarpeeksi, ja moni vanhus on siksi syrjäytymisvaarassa.

– Matkahuolto lopetti matkakortin, ja kaikki tulee älypuhelimeen Matkahuollon applikaatioon. Sieltä piti saada ostettua kertalippu mökille. Olen käynyt tällä viikolla kaksi kertaa Matkahuollon toimistossa selvittämässä asiaa. Toisella kerralla selvisi, että ei sitä saanutkaan ostettua applikaatiosta, vaan verkkoselaimesta, toteaa Lisa Koskinen MTV Uutisille.

Kokemus siitä, ettei osaa käyttää palvelua, on ylivoimaisesti yleisin syy sille, etteivät vanhukset käytä digipalveluja. Asia selviää vuonna 2022 tehdystä selvityksestä.

Koskinen kertoo olevansa iloinen siitä, että on päässyt Vanhus- ja lähimmäisalveluliitto VALLI ry:n digiraati -toimintaan mukaan. Siinä vanhukset itse arvioivat erilaisten digipalvelujen käytettävyyttä. Koskisen mukaan toiminnassa mukavinta on yhdessä oppiminen ja vertaistuki. 

– Ei digitaitojen oppiminen ole ollut mikään itsestäänselvyys, kyllä siinä on ollut oppimista. Ja apua tarvitaan edelleenkin, kertoo Koskinen. 

Sanasto liian vaikeaa, huijausten kohteena iäkkäät

Tutkimuksen mukaan vain hieman yli puolet koki ymmärtävänsä digipalvelujen sisältöä ja kieltä. Koskisen mukaan sanasto on liian vaikeaselkoista. 

Anneli Louneva otti yhteyttä HelsinkiMission digitukipalveluun, josta hänet ohjattiin Vanhustyön keskusliiton digitukipalveluun.

– Oli tullut Facebook-ystävilleni viesti, että pyydän puhelinnumeroita sun muita. Ystäväni tiesivät, etten se ollut minä, että se profiili on kaapattu, Louneva kuvailee.

Lounevalle Facebook on tärkeä yhteydenpitoväline ystäviin. Muuten hän ei käytä juurikaan digipalveluja. Käsivamman vuoksi näpyttely tuottaa vaikeuksia. Pulmatilanteissa hän on saanut tukea myös puolisoltaan. 

Myös kieli tuntuu monesta ikäihmisestä vaikealta.

– Tämmönen erikoissanasto. Jos ei ymmärrä jotain sanaa, niin se loppuu se eteneminen siihen, Louneva kuvailee.

Lue myös: Huijarit pelottelivat vanhuksia ja saivat heidät siirtämään rahaa ”turvatileille” – taustalla rahanpesuverkosto

200 000 henkilöä ei käytä lainkaan nettiä

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon mielestä ilmiöstä ei puhuta tarpeeksi. Valtaosa vanhusasiavaltuutetun saamista kansalaisyhteydenotoista koskee ongelmia digiasioinnissa. Topon mukaan jo pelkästään oikeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteystietojen löytäminen voi tuottaa iäkkäille vaikeuksia.

– 75-vuotiaista vähintään puolet on kokonaan ulkopuolella itsenäisestä digiasioinnista. Noin 200 000 henkilöä ei käytä lainkaan nettiä, ja he ovat syrjäytymisvaarassa.

Monet toimet, kuten esimerkiksi henkilökortin uusiminen, vaatii sähköistä tunnistautumista, jota iäkkäämpi ei välttämättä osaa tehdä. Myös esimerkiksi valtaosa sopimuksista tehdään sähköisessä muodossa. Vakuutusten uusiminen nykypäivänä on vaikeaa ilman pankkitunnistautumista.

Vanhukset jonottavat pankkiin, kunnes kunto ei kestä

Vanhukset voivat usein kokea epävarmuutta käyttäessään sähköisiä palveluita. Pahimmillaan osa putoaa kokonaan palveluiden ulkopuolelle ja on syrjäytymisvaarassa. 

Esimerkiksi pankkiin on tänä päivänä vaikea saada fyysistä asiakastapaamista, vaikka kyse on oman talouden hoidosta. 

– Pankkipalveluihin liittyen tulee aika karuja yhteydenottoja. Ihmiset jonottavat ulkona, jotta he voisivat päästä tiskille nostamaan rahaa tai hoitamaan laskujansa. Koska tämä koskee kaikkein iäkkäimpiä ihmisiä, tilanne saattaa olla terveyttä uhkaava. He eivät tahdo jaksaa seistä jonossa riittävän kauan. 

Voiko pankkitunnuksia tai terveystietoja näyttää toiselle?

Digituki on myös kysymys yksityisyyden suojasta ja itsemääräämisoikeudesta. Ihmisen on hyvä hoitaa asiat itse, kun hänellä on siihen mahdollisuus. Moni vanhus on hyvässä kunnossa siitä huolimatta, että digitaitoja ei ole. 

Jos asioiden hoitoon sähköisesti tarvitsee toista ihmistä, näkyville voi tulla esimerkiksi pankkitietoja ja terveystietojen historiaa. Pankit varoittavat antamasta verkkopankkitunnuksia toisille ja omien terveystietojen näyttäminen voi olla arkaluontoista.

Digitukea tarvitseva ei kuitenkaan voi tehdä valintaa tietojen näyttämisestä, jos asiat täytyy hoitaa.

Lue myös: Ikärasismi haittaa eläkeläisten työllistymistä – myös tukien menetys pelottaa: "Tulee hankalia takaisinperinnän kierteitä"

"Ei voida vaatia, että päästäksesi lääkäriin, sinulla on oltava älypuhelin"

Myös palveluiden sirpaleisuus ja päällekkäisyys erityisesti terveyspalveluiden suhteen aiheuttavat päänvaivaa.  

Apotin käytettävyysasiantuntija Katri Grenman tunnistaa, että saavutettavuudessa on vielä töitä tehtävänä.

– Meillä on koko ajan kehityksessä mukana iäkkäimpiä ihmisiä ja me olemme tunnistaneet, että he ovat meille hyvin merkittävä ryhmä.

Grenman korostaa sote-ammattilaisten vastuuta digitaitojen opettamisessa. He eivät voi Apotissa työskennellä tietoturvasyistä henkilötietojen kanssa. 

– Esimerkiksi lääkärikäynnin yhteydessä voi aktivoida Maisa-tunnukset ja käydä perustaitoja läpi.

Intuitiivinen käyttö on kuitenkin Grenmanin mukaan myös järjestelmiä kehittäessä tavoite.

Grenmanin mielestä on tärkeää, että nykypäivänäkin puhelimella saa yhteyden ja kirjallinen viesti lähetetään myös aina kotiin. 

– Ei voida vaatia, että päästäksesi lääkäriin, sinulla on oltava älypuhelin. 

Maisa, OmaKanta, Terveyskylä vai Omaolo?

Hyvinvointialueet ja kunnat päättävät itse siitä, kuinka esimerkiksi asiakasportaalit toteutetaan. Terveystietojärjestelmiä on monia: Maisa, OmaKanta, Terveyskylä, OmaOlo..

Grenman tunnistaa hankaluuden etenkin, koska nimetkin ovat hyvin samankaltaisia.

– Olemme tätä helpottaaksemme, että mitä palvelua tulee käyttää missäkin tilanteessa, pyrkineet luomaan sisäisiä linkkejä.

Mitä eroa on esimerkiksi OmaKannalla ja Maisalla?

– OmaKanta on ikään kuin kaikkien suomalaisten terveystiedon arkisto. Maisa taas on asiointiin ja yhteydenpitoon tarkoitettu. 

OmaKanta on hyvin tärkeä, koska jos vaikka eri paikkakunnassa kuin asuinpaikkakunnassa sattuu tapaturma, kaikki diagnoosit tai vaikkapa allergiat ovat sote-ammattilaisten saatavalla. 

"Moni ikäihminen ottaa meihin yhteyttä ja kertoo, etteivät he löydä edes yhteystietoja"

Vanhusasiavaltuutettu Topon mukaan ajankohta digipalveluiden käytön oppimiselle on haastava.

– On hyvä askel, että voi kotoa katsoa omia terveystietojaan. Mutta tämä sote-palvelujen digitalisaatio tapahtuu murroksessa, jossa sote-järjestelmää rakennetaan uusiksi. Moni ikäihminen ottaa meihin yhteyttä ja kertoo, etteivät he löydä edes yhteystietoja sinne terveysviranomaiselle jonne haluavat hakeutua. Tai että he eivät pääse läpi puhelimella, kun he yrittävät varata itselleen aikaa vaihtoehtoisella tavalla.

Kuka on vastuussa digitaidottomista vanhuksista?

Digituen antaminen ei ole lakisääteisesti kenenkään vastuulla. Esimerkiksi kirjastot ja vanhusten asiaa ajavat järjestöt ovat aktiivisia digipalveluiden tarjoajia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Syrjäisimmillä seuduilla matka kirjastoon tai apukäden luokse voi olla pitkä.

– Meillä on eriarvoisuus aika suurta, jos vertaa esimerkiksi Helsinkiä ja maaseutumaisia alueita. Helsinkiläiset iäkkäät ovat paljon digitaitavampia, toteaa Topo. 

Monet vanhukset voivat kokea epävarmuutta ja jopa häpeää puutteellisista taidoistaan. Monet vanhukset kuitenkin haluavat oppia ja vahvistaa digitaitojaan. 

Vanhusasiavaltuutetun mielestä Suomeen tarvittaisiinkin laki, joka velvoittaisi kunnat hoitamaan digineuvonnan.

Lue myös: Otkes: Ikääntyneiden omaishoitajien toimintakykyä ja kuormitusta seurattava paremmin