Jori Lehterältä kovaa kertomaa HIFK:n sisältä

Lehterä saapui HIFK:hon viime vuonna ennen kaikkea voittamaan, alla uran ensimmäinen Suomen mestaruus dynastiaseura Tapparassa. Vaikka mies takoi itse tehoja tutun väkevästi (57 runkosarjapeliin 56 pinnaa HIFK:n pistekärkenä sekä seitsemään pudotuspelimatsiin neljä paunaa), joukkueella jäi piippuun. Mestaruutta isoin odotuksin jahdannut tähtinippu rimpuili runkosarjassa vasta kuudenneksi, ja puolivälierissä tuli lähtö lauluun Pelicansia vastaan.

Lehterää harjoitusten jälkeen haastatellessa käy äärimmäisen selvästi ilmi, että liekki roihuaa. Hyökkääjä sanoo, että vaikka HIFK:ssa luultiin edelliskaudella, että asiat tehtiin huolella, perustekeminen jäi vajaaksi. Sama ei saa toistua.

– Sopiva kaiveleva fiilis jäi viime kaudesta. Se laittaa tekemään kovempaa hommia. Viime vuoden työmäärä ei riittänyt, Lehterä pui.

LUE MYÖS: Mysteerimies saapui JYPiin – lyö heti löylyä maanmies Grönborgille: "Kun kyse on Rikardista..."

Kokeneen pelurin havainnot muusta joukkueesta ovat HIFK-vinkkelistä rohkaisevia.

– Näkee, että tähän kauteen lähdettäessä kaikki testitulokset ovat parantuneet. Kyllä melkein kaikki, jotka olivat viime kaudella mukana, ovat nostaneet kesän aikana tasoa.

– Totta kai peliäkään sarjaa ei ole vielä pelattu, ja vaikka tämä tapahtuu tuolla jäällä ja on paljon pään sisästä kiinni, parempi se on, että testitulokset ovat paremmat kuin viime vuonna.

"On nähty enemmän vaivaa"

Parempia testitulokset ovat miehellä itselläänkin. Töitä on tehty. 36-vuotias peluri arvioi olevansa "aika hyvässä" kunnossa – tarkemmin perään sanoen kovimmassa tikissään viimeisiin viiteen vuoteen.

– On tehty säännöllisemmin ohjelmia, vähän tarkemmin minulle itselleni sopien. On kulutettu aikaa ja tehty niin sanotusti pidempiä päiviä. On nähty vähän enemmän vaivaa kuin muutamana viime kesänä, Lehterä sanoo ja kiittelee erikseen HIFK:n fysiikkavalmentaja Hero Malia.

Luistelu- ja nopeusominaisuudet ovat olleet Lehterälle uran aikana heikkouksia. Hän valottaa satsanneensa ehjästi sujuneen kesän aikana räjähtävyyteen ja peruskuntoon.

– Molemmissa on menty eteenpäin.

"Ei kestetä niin hyvin loukkaantumisia"

Syötöillä leijonanosan tehoistaan tekevältä virtuoosi Lehterältä sopii odottaa nytkin rapeaa kautta, mutta joukkueen osalta ilmatilassa on enemmän kuuluisia kysymyksiä. Vaikka Ville Peltosen neljättä kautta luotsaama HIFK lähtee kauteen suurimmalla ilmoitetulla pelaajabudjetilla, 3,35 miljoonalla eurolla, paperilla pelaajamateriaali on heikentynyt.

Edellisellä tilikaudella yli 900 000 euron tappiot tehneet seurasta on poistunut enemmän kovan luokan pelureita kuin tullut sisään. Muualle suunnanneiden joukossa ovat muiden muassa oivasti pisteitä naputelleet Julius Nättinen ja Eetu Koivistoinen, keväällä MM-kisoissakin pelannut Juha Jääskä ja pitkäaikainen luottopuolustaja Johan Motin. Seuran entinen kapteeni Teemu Tallberg kuuluu niin ikään lähtijöiden listalle.

Punaisten pukukoppiin ei ole ylipäätään suuresti uusia kasvoja astellut. Saapuneissa on Tshekin maajoukkueesta tuttua pakkia Ronald Knotia, hänen maanmiestään, Ilveksessä vahvan sesongin alun jälkeen kevätkaudella hiipunutta Petr Kodytekia, hyökkäyksen perusjyrä Panu Miehoa, konkari Juhani Jasua sekä Daniel Mäkiahoa, joka ei ollut Jukureidenkaan suurimpia tähtiä. 18-vuotias maalivahti Eemil Vinni on puolestaan palannut Mestiksestä HIFK:n vahvuuteen.

LUE MYÖS: Hurjat kulissivideot ilmestyvät edelleen Marko Tuomaisen silmille  – SM-liigavalmentaja paljastaa syyn kohukäytökseensä

Lehterä arvioi HIFK:n olevan pelaajistoltaan "aika samoissa kuin viime vuonna". Perään hän nostaa kuitenkin esiin mahdollisen kompastuskiven.

– Viime vuonna meillä oli enemmän porukkaa. Nyt ei ehkä kestetä niin hyvin loukkaantumisia.

– Tässä ainakin vielä kaikki ovat ehjinä, niin kyllä tämä minun mielestäni ihan hyvältä näyttää.

Tavoitteena kasvaa muita enemmän

HIFK suuntaa Lehterän silmin sesonkiin "hyvänä haastajana".

– Meillä on kaikki palaset, mutta pitää tehdä kärsivällisesti töitä. Kaikkien pitää kasvaa. Meidän tavoitteemme on, että meidän joukkueemme kasvaa kauden edetessä enemmän kuin mikään muu joukkue. Silloin me tiedämme, että me voimme mennä pitkälle.

Sinne, minne Lehterän entinen seura Tappara on tavannut vuodesta toiseen porskuttaa. Miten lähellä tai kaukana HIFK on hyökkääjän mielestä Tapparan tasoa?

– Siellä on luotu vankka pohja. Me yritämme sitä myös tehdä ja kasvaa. Laittaa tätä firmaa sellaiseen samanlaiseen pohjaan, että tänne olisi helppo uusien pelaajien tulla. Olisi hyvä voittamisen kulttuuri ja usko omaan tekemiseen, Lehterä vastaa.

LUE MYÖS: SM-liigan rumat luvut julki – seurojen välillä käynnissä raju pudotuspeli

Voittamisen kulttuurin luomiseen on kosolti urakkaa. HIFK:n viimeisin mitali, pronssi, on sesongilta 2020–21, ja edellistä mestaruutta se juhli keväällä 2011.

Muutoksia ylempänä on kuitenkin tehty ja seurajohdossa on toteutettu muutoksia. Janne Pesonen astui Tobias Salmelaisen tilalle urheilujohtajaksi, Alexander Sneen hyppäsi toimitusjohtajaksi, ja urheilustrategian kehittämiseen perustettiin lisäksi asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat Jarmo Kekäläinen, Mikael Granlund, Henrik Dettmann ja Mika Kortelainen.

– Nuo ovat sellaisia pitkäjänteisiä duuneja. Tuloksen näkee vuoden, kahden tai kolmen päästä. Nuo vaihdokset eivät meidän pelaajien hommaan niin paljon vaikuta, Lehterä tuumii.

"Saat sen tiistaina Lappeenrantaan"

Mihin Lehterä olisi omassa hommassaan tulevalla kaudella tyytyväinen?

– Siihen, että pystyn parantamaan viime kaudesta. Se on lähtökohta. Omaa pelaamista pystyn parantamaan – ja joukkueen pelaamista.

Lehterä arvioi roolinsa olevan varsin samanlainen kuin ennestäänkin. HIFK:n kapteenistoon kuuluva hyökkääjä on joukkueen johtavia pelaajia ja kirkkaita tuloksentekijöitä.

– Odotan itseltäni paljon. Varmaan joukkuekaverit, valmentajat, fanit ja kaikki muutkin. Ei tule mitään yllätystä. Kun mennään tuonne, annan kaikkeni ja voin sitten katsoa itseäni peilistä.

LUE MYÖS: SM-liigassa hirmutappioita – pomolta synkkää puhetta tulevasta

NHL:ää, KHL:ää ja arvoturnauksia myöten paljon urallaan nähnyt konkari ei paineita sanojensa mukaan kauheasti koe.

– On silloin tällöin pelejä ennen pientä jännitystä ja paineita. Ne ovat kaikki itse ansaittuja. Jos ei yhtään jännittäisi tai ahdistaisi, ei varmaan palaisi silmä niin paljoa. Se tässä hommassa onkin se suola, että pystyy ylittämään itsensä.

Syttymistä kysytään muun muassa klassisen romanttisissa pimeissä tiistai-illoissa Lappeenrannassa.

– Palon pitää olla sellainen, että se tulee oikeastaan milloin vain. Sitä parempi olet pelaamaan, kun saat sen tiistaina Lappeenrantaan. Saat maajoukkuetauolla treeneihin. Silloin kun jää on hajonnut ja ilmoitetaan, että treenit ovatkin jossain muualla ja ajetaan autolla kamat päällä. Se on hyvän pelaajan merkki, kun pystyy toimittamaan aina niin sanotun parhaan suorituksen, on tilanne mikä vain.