Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
| VIDEO: Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen opastaa oikeaoppiseen renkaanvaihtoon. |
Kysymys: Jos ainoa mahdollinen parkkipaikka on liukkaassa ylämäessä, niin miten siihen on fiksuinta pysäköidä? Vai kannattaako unohtaa koko juttu?
Vastaus: Liukkaaseen mäkeen pysäköiminen tuo kaksi keskeistä haastetta: auton paikallaan pysyminen pysäköinnin aikana sekä liikkeellelähdön onnistuminen pysäköinnin päätyttyä. Näistä ensimmäiseen haasteeseen törmätään sekä ylä- että alamäessä ja jälkimmäiseen lähinnä vain ylämäessä. Viisas kuljettaja välttää ongelmat valitsemalla pysäköintipaikan muualta.
Tieliikennelain 29 §:ssä määritellään ajoneuvon pysäyttämiseen liittyvät toimet:
Kun ajoneuvo on pysäytetty tai pysäköity, kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei ajoneuvo voi lähteä itsestään liikkeelle.
Auton paikallaan pysymisen perusteet pitävällä alustalla
Ensimmäinen lähtökohta tuon lainkirjaimen täyttämiseksi on seisontajarrun kytkeminen päälle ja vaihteenvalitsimen asettaminen P-asentoon. Manuaalivaihteisissa autoissa on syytä kytkeä ykkösvaihde alamäessä ja peruutusvaihde ylämäessä varmistamaan seisontajarrua. Vaihde siis valitaan sen mukaan, mihin suuntaan auto luontaisesti lähtisi valumaan.
On äärettömään tärkeää huomata, että auton tulee kuitenkin jäädä aina seisontajarrun – ei vaihteen varaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seisontajarrun kunnosta on huolehdittava, sitä on käytettävä säännöllisesti ja se on kytkettävä riittävän tiukasti.
Seisontajarrun käytöllä vältetään parhaiten moottorin jakopäähän kohdistuva rasitus ja siitä seuraavat ongelmat. Luonnollisen liikkumissuunnan vastainen vaihde pysäköitäessä, esimerkiksi peruutusvaihde alamäessä, lisää riskiä entisestään, koska tietyissä moottorimalleissa jakoketju tai -hihna saattaa hypätä hampaan yli, jos moottori pääsee pyörähtämään väärään suuntaan.
Vanha kikka vaihteen ja seisontajarrun lisäksi on ollut renkaiden kääntäminen kohti reunakiveä – ylämäessä, oikeaan reunaan pysäköitäessä, vasemmalle ja alamäessä, oikeaan reunaan pysäköitäessä, oikealle. Näin auto saattaa vielä pysähtyä reunakiveen, mikäli vaihde tai seisontajarru ei sitä syystä tai toisesta kykene pidättelemään.
Nykyään yhä useammassa autossa on sähköinen ohjauslukko. Mikäli auto on pysäköity rengas käännettynä tiukasti reunakiveä vasten, käy helposti niin, ettei sähköinen ohjauslukko avaudukaan suunnitellusti. Ongelmien välttämiseksi en suosittele sähköisellä ohjauslukolla varustetulla autolla käyttämään tätä toimintatapaa – ainakaan niin, että rengas käännetään valmiiksi tiukasti kiinni reunakiveen.
Liukkaus tuo omat haasteensa
Mikään edellä esitetyistä tavoista ei ole kuitenkaan sataprosenttisen varma silloin, kun kitka auton renkaiden ja tien pinnan välissä on huono. Renkaisiin varastoitunut lämpö usein vielä hankaloittaa tilannetta, kun ajossa lämmennyt rengas alkaa paikalleen jäätyään sulattaa altaan jään pintaa. Tällöin, jään muuttuessa vetisemmäksi, pito huononee entisestään. Mikäli pysäköitävässä autossa on alla kitkarenkaat tai huonot nastarenkaat, on tilanne kaikkein riskialttein.
Viisailla valinnoilla välttää ongelmat
Mikäli mäkeen pysäköimisen järkevyys ja pidon riittävyys mietityttää, kannattaa se jättää ilman muuta tekemättä. Tällöin on mielekkäämpää etsiä pysäköintipaikka tasaiselta alustalta - vaikka sitten hieman kauempaakin.
***
0:26
