Osa seurakunnista on perustanut uudenlaisia kohtaamispaikkoja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Pääkaupunkiseudulla tiloja on avattu useissa kauppakeskuksissa, ja niitä on suunnitteilla ympäri maan.
– Olen käynyt täällä paljon merkityksellisiä keskusteluita. Ihmisillä on tosi iso tarve tulla kuulluksi ja kertoa elämästään, kertoo kauppakeskus Triplassa Helsingin Pasilassa työskentelevä pappi Piia Klemi.
Kirkko hakeutuu myös monella muulla paikkakunnalla kauppakeskuksiin ihmisvirtojen keskelle.
Turussa kirkko pyörittää perhetila Skappelia kauppakeskus Skanssissa, Raision seurakunnalla on tilat Myllyssä ja Jyväskylän seurakunnalla Kipinä-olohuone Sepässä. Oulussa avattiin kesällä Hiukkavaaran uudessa liikekeskuksessa seurakuntakoti, joka palvelee vauhdilla kasvavaa esikaupunkia.
Yliarkkitehti Kristiina Koskiaho Kirkkohallituksesta kehuu uusia tilaratkaisuja. Hän kertoo pitävänsä paljon kirkoista ammattinsa puolesta, mutta on viihtynyt myös Fokuksessa.
– Kirkkoja tarvitaan, sillä ihmiset haluavat myös juhlavan ja pyhän paikan, jossa kokoontua. Kauppakeskukseen on kuitenkin matalampi kynnys kuin kirkkoon, joka on usein mäen päällä, portaikon ja painavan oven takana. Sinne mennään, kun on painavaa asiaa.
Fokus yleisövirtojen ytimessä
Pääkaupunkiseudulla kirkolla on useita tiloja kauppakeskuksissa. Uutena lippulaivana toimii Töölön seurakunnan Fokus Triplassa.
Liki 500-neliöinen tila on tarkoitettu paitsi seurakuntalaisten myös Pasilan junamatkustajien ja ostoskeskuksen asiakkaiden käyttöön.
Fokuksessa voi päästä lyhyellä varoitusajalla pop up -perheneuvontaan arviointikäynnille. Säännöllinen ohjelma pyörähtää käyntiin vuodenvaihteen jälkeen. Tarjolla on esimerkiksi hiljaisuuden joogaa, viikkomessu, taidetyöpaja ja gospel-karaokea.
Helsingissä kerätään nyt kokemuksia kauppakeskuksista, kertoo seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.
– Pari vuotta sitten totesimme, että tämä vaihtoehto pitää selvittää. Kauppakeskuksissa kulkee paljon ihmisiä, jotka hakevat myös elämyksiä. Toisaalta kauppakeskuksiin keskittyminen on kallis ratkaisu, sillä vuokrat ovat usein korkeita.
Tiloja voidaan avata muissakin liikehuoneistoissa. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren uuteen kaupunginosaan harkittiin kappelia, joka olisi kuitenkin tullut kalliiksi.
– Päädyimme rakentamaan asuintalon, jonka katutasoon avattiin seurakuntakoti ja kappeli tuomiokirkkoseurakunnalle.
Tavoitteena joustavuus
Seurakunnat miettivät tilaratkaisujaan muutosten keskellä. Jäsenmäärät ja tilojen tarve laskevat, uusiin kaupunginosiin on liian kallista rakentaa kirkkoja ja säästöpaineiden keskellä pitäisi vielä kunnostaa vanhoja arvokkaita kirkkoja.
Lähiöihin avataan toki edelleen seurakuntatiloja. Koskiahon mukaan niiden joustavuus ja muunneltavuus ovat yhä tärkeämpi tavoite.
Tähän pyritään myös Oulussa. Seurakuntayhtymä on myynyt syrjälle jääneitä sekä huonokuntoisia tiloja ja alkanut kokeilla seurakuntakotityyppisiä vuokratiloja. Tarkoituksena on, että lähinnä vain kirkot ja isot seurakuntakeskukset olisivat omia, sanoo kiinteistöjohtaja Jaana Valjus.
– Pienemmillä tiloilla säädellään kapasiteettia ja mennään ketterästi sinne, missä on kysyntää.
Kauppakeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta eivät itsetarkoitus.
– Seurakunta ei välttämättä lisää ostoskeskuksen kassavirtaa. Jos siellä on kovasti pöhinää, emme pääse edes keskustelemaan asiasta. Mutta pikkuisen hiljaisemmissa paikoissa seurakuntaa voidaan jopa kysyä toimijaksi. Jos tiloja on tarjolla, asiaa tutkaillaan.