Työterveydestä haetaan apua elämän kriiseihin, mutta onko sairauslomasta hyötyä?
Vuonna 2023 yli sata tuhatta suomalaista sai sairauslomaa mielenterveysongelmien takia. Mehiläisen selvityksessä erityisesti alle 35-vuotiaiden mielenterveyshäiriöt kasvoivat viime vuonna roimasti.
Elämän kriisitilanteissa, uupumuksessa ja muissa elämän vastoinkäymisissä otetaan matalalla kynnyksellä yhteys työterveyteen.
– Hakeudutaan ahdistuksen, unettomuuden vuoksi vastaanotolle. Ehkä lieviä mielialaoireita, masennusta, yleistä uupumuksen tunnetta. Se on varmaan yleisin syy, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti kuvaa Huomenta Suomessa.
– Työuupumuksessa kysehän on siitä, että työn kuormitukset, odotukset, miten työntekijän pitäisi panostansa antaa, ovat ristiriidassa sen kanssa, miten hän itse suhtautuu ja millaisia odotuksia hänellä on, Martti jatkaa.
Kun kuormitus jatkuu tarpeeksi kauan, alkaa kyynistyminen, uupuminen ja väsymys. Lopulta pelkkä töihin meneminenkin ahdistaa.
– Tässä on hyvä muistaa, että tämä ei ole sairautta silloin, kun työ kuormittaa. Yksilöä hoitamalla emme pääse eteenpäin, vaan pitäisi pureutua sinne työpaikan työjärjestelyiden maailmaan, Martti sanoo.
Lue myös: Tästä tunnistat "kohdennusuupumuksen" töissä
"Mutta sairauslomahan ei hoida mitään"
Yhteisöllisyys on vähentynyt. Toisaalta monia vaivaa riittämättömyyden jatkuva kokemus.
– Meillä on hirveän paljon erilaisia mahdollisuuksia vertailla itseämme. Varmaan välillä voi tuntua, ettei tavallinen enää riitä, psykologi Nina Lyytinen kuvaa.
Työpaikalla moni kokee valtavia vaatimuksia: työ on kiireistä ja intensiivistä eikä tue terveyttä ja hyvinvointia. Lääkärillä kuitenkin on vähäisesti mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi työn järjestelyihin. Vastaanotolla saatetaan olla vain 15 minuuttia.
– Kyllä varmaan on helppo ratkaisu tukea ja osoittaa empatiaa, että kirjoitetaan nyt muutama päivä sairauslomaa. Mutta sairauslomahan ei hoida mitään, Martti sanoo.
Lue myös: Tämä kaikki kuormittaa suomalaisia työpaikoilla – ykkösenä jatkuvat keskeytykset
Mitä korjataan, jota työ ei veisi terveyttä?
Sairausloma ei muuta mitään ihmisen elämässä tai työpaikan oloissa. Pelkän sairausloman sijaan pitäisi tehdä suunnitelmia siitä, miten töihin paluu olisi mahdollinen; pitäisikö esimerkiksi työaikaa tai -tehtäviä muuttaa?
– Hyvin nopeasti peruslääkärin vastaanotolta henkilö pitäisi ilman muuta ohjata työterveyden ammattihenkilöille, Martti sanoo.
Pelkkä diagnoosi ei ole hoito tai ratkaisu ongelmiin.
– Jos on masennusdiagnoosi eikä esimerkiksi työpaikalla lähdetä tekemään ratkaisuja, mitä korjataan siinä, että työ ei vie terveyttä, niin ei se hoida tätä ihmistä, Lyytinen sanoo.
Pelkän sairausloman sijaan pitäisikin tutkia, mitä tehdään asioille, jotka aiheuttavat työuupumusta tai masennusta.
– Mutta jos työuupunut laitetaan yksin kotiin, ei se muuta tilannetta, Lyytinen sanoo.
Pitäisikö omalla ilmoituksella saada pitää myös mielenterveyspäivä? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Espoolainen Evgeni, 37, sairastui työuupumukseen – kertoo hälytysmerkit, joita ei kannata jättää huomiotta
Lue myös: Kivakin työ voi uuvuttaa – jaksamisongelmat eivät läheskään aina johdu tekijästä itsestään
Katso myös: Puuduttaako töissä? Boreout on vaiettu ongelma: "Tabu, jota ei oikein ymmärretä"
3:05
Jos jokainen päivä töissä puuduttaa ja turhauttaa, kyseessä voi olla boreout.