Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esittää päästöjen leikkauksia yhdistämällä maankäyttö- ja liikennesektorien päästökeinoja MTV uutisten haastattelussa.
Juha Sipilän mielestä hallituksen pitäisi tarkastella päästövähennyksiä helikopteriperspektiiviltä, jotta nähdään missä saadaan kaikkein kustannustehokkaimmin vähennettyä päästöjä.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja esittää turvepeltojen käytön vähennystä kompensoimalla sitä maanviljelijöille. Turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ovat mittavat, 35 000 kiloa päästöjä hehtaarilta.
Tällä hetkellä polttoaineiden korkeat hinnat puhuttavat sekä kansalaisia että poliitikkoja. Sipilän mukaan Suomen kokonaispäästöjä voitaisiin alentaa reippaasti yhdistämällä eri sektoreiden päästövähennyksiä.
– Miksi me emme antaisi öljy-yhtiöiden kompensoida sekoitevelvoitetta sillä, että he maksavat viljelijälle siitä, että hän sitoo tai vähentää hiilen päästöä omalla pellollaan. Tai miksi emme antaisi elintarvikeketjun tehdä omaa toimintaansa hiilineutraaliksi niin, että he maksavat viljelijälle siitä, että viljelijä vähentää päästöjä turvepellolla, Sipilä ehdottaa.
– Tällä tavalla saataisiin sekoitevelvoitteen aiheuttamaa bensanhinnan korotuspainetta vähemmäksi, maatalouden päästöjä vähemmäksi ja Suomen kokonaispäästöjä vähemmäksi.
”Olisin halukkaampi maksamaan maanviljelijöille hiilen sidonnasta, kuin kiinalaisille paistinrasvasta”
Energiayhtiö ST 1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen suhtautuu myönteisesti Sipilän ajatukseen
– Ainakin minä olisin halukkaampi maksamaan suomalaisille maanviljelijöille hiilen sitomisesta kuin kiinalaisille paistinrasvasta tai valtiolle sakkoja, toteaa Anttonen MTV Uutisille.
Tällä hetkellä jakeluvelvoitteen toteuttaminen on kallista niin yhtiöille kuin kuluttajille, koska raaka-aineita ei ole riittävästi. Tämä johtaa siihen, että eniten maksava saa myös tarvittavat raaka-aineet. Muut joutuvat maksamaan sakkoja, jos yhtiö ei pysty toteuttamaan valtion vaatimaa jakeluvelvoitetta.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoiteprosentti on Suomessa tänä vuonna 19,5. Tavoitteena on, että se olisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Anttonen ihmettelee, että päättäjät välillä tuntuvat ajattelevan, että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä sormia napsauttamalla.
– Siihen mene vähintään 50–70 vuotta. Välillä tuntuu siltä, että asetetuilla tavoitteilla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa, purskahtaa Anttonen.
Tällä kuitattaisiin hallituksen päästövähennys tavoitteet
Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että Suomen hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää 11 miljoonan tonnin verran. Hallitus tarkistaa maliskuussa, ovatko tehdyt toimet riittäviä.
Ilmastopaneeli ilmoitti jo viime viikolla, että heidän näkemyksensä mukaan hallituksen täytyy tehdä lisätoimia.
Juha Sipilän mukaan öljy-yhtiöiden kompensaatio maanviljelijöille kattaisi puuttuvat päästövähennykset ja vielä enemmän.Sipilän mukaan turvepeltojen päästöt ovat 8 miljoonaa tonnia ja käytöstä poistettujen soiden osuus päästöistä on 3 miljoonaa tonnia.
– Tässä olisi potentiaali tehdä Suomi hiilineutraaliksi viidessä vuodessa, jos mennään nopeasti. Se on mahdollista pelkästään jo tällä yhdellä ainoalla toimenpiteellä, toteaa Sipilä.
– Tästä hyötyisivät kaikki. Omien laskelmieni mukaan tässä on taloudellinen järki sekä sille, joka kompensoi, että valtiolle ja ennen kaikkea maanomistajalle.
Sipilä ei myöskään usko, että tämä johtaisi siihen, että öljy-yhtiöt luopuisivat jakeluvelvoitteesta kokonaan.
– Jos öljy-yhtiölle annetaan mahdollisuus sekoitevelvoitteen lisäämisen vaihtoehtona tehdä tämä näin, niin varmaan osa öljy-yhtiöistä lisäisi sekoitevelvoitetta ja osa tekisi sen vaikkapa turvepeltojen kautta.
Sipilä korostaa, että kaikkien hallituspuolueiden kannattaisi nyt miettiä päästövähennyksiä laajemmalta perspektiiviltä.
– Ei se ilma sitä tiedä tuleeko hiilidioksidi auton pakoputkesta vai turvepellolta. Sitä samaa ainetta se on. Jos halutaan hiilineutraalisuuteen, meidän kannattaisi etsiä mahdollisimman kustannustehokkaita tapoja tehdä se.
Hiilipörssi pystyyn
Öljy-yhtiöiden kompensaatiomahdollisuutta voitaisiin toteuttaa nopealla aikataululla hiilipörssikokeiluna. Sipilä arvioi, että pörssi voisi olla jo kesällä pystyssä, jos siihen päädytään.
– Tämä ei vaatisi mitään muuta kuin poliittisen päätöksen. Voisi ottaa vaikka miljoona tonnia sinne tavoitteeksi. Sillä päästäisiin alkuun ja voisimme arvioida tuloksia muutaman vuoden päästä.
Sektoriajattelu on niin tiukassa monilla hallituspuolueilla, että tätä voi olla hankala toteuttaa, arvioi Sipilä.
– EU termistössä on lokeroitu nämä päästöjen vähennystavoitteet. On liikenne-, maankäyttö- ja päästökauppasektorit. Kun puhutaan Suomen omasta hiilineutraalisuus tavoitteesta, niin siellä meillä on vapausasteita. Me voidaan tehdä se hiiltä sitomalla ja muulla sektorilla kuin millä näitä EU toimenpiteitä tehdään, Sipilä lopettaa.