Venäjän presidentti Vladimir Putinilla oli sodan alkaessa kourallinen todellisia luottohenkilöitä, mutta mikä on tilanne nyt?
MTV Uutiset tutki riippumattomista lähteistä saatuja raportteja ja selvitti, keitä Putinin lähipiiriin kuuluu nyt verrattuna sodan alkuun.
Puolustusministeri Sergei Shoigu, 66, kuuluu Putinin lähipiirin muodostaviin niin sanottuihin silovikkeihin, kirjaimellisesti ”voimamiehiin”. Hän ei kuitenkaan ole osa Putinin niin sanottua ”Pietarin jengiä.”
Shoigu on ollut pitkään yksi Putinin ykkösluotetuista, ja häntä on huhuttu myös vallan perijäksi. Shoigu on Putinin kanssa niin hyvää pataa, että hän käy presidentin kanssa metsästämässä.
Puolustusministeriä ei kuitenkaan nähty maaliskuussa julkisuudessa 15 päivään.
Tuolloin Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov torjui Shoigun hiljaiselosta syntyneitä huhuja sanoen, että puolustusministeri on vain liian kiireinen ollakseen esillä.
Muun muassa brittilehti Dailymail vihjaili, että Shoigu olisi Ukrainan viranomaisten mukaan saanut sydänkohtauksen Putinin syytettyä häntä hyökkäyssodan aloituksen epäonnistumisesta.
26. maaliskuuta Shoigu osallistui kokoukseen, joka videoitiin. Videota epäiltiin väärennökseksi ja vanhaksi tallenteeksi.
Lokakuun loppupuolella Shoigu esitti väitteitä Ukrainan "likaisesta pommista" usean maan puolustusministerille puhelimitse.
Lue myös: Tällainen on likainen pommi
Keskiviikkona 2. marraskuuta Shoigu kommentoi Ukrainasta lähteviä viljakuljetuksia.
Puolustusministeri vaikuttaa siis alun turbulenssista huolimatta olevan edelleen Putinin lähipiiriläinen.
Valery Gerasimov, 66, on asevoimien komentajana käytännön vastuussa sotatoimista Ukrainassa.
Gerasimov osallistui Shoigun tavoin valtionvarainministeriön kokoukseen maaliskuun lopulla.
Myöhemmin keväällä Gerasimov katosi julkisuudesta salaperäisesti. Asevoimien komentajaa ei nähty edes toukokuussa seuraamassa voitonpäivän paraatia Moskovan Punaisella torilla.
Joidenkin huhujen mukaan hänet olisi siirretty sivuun, koska ”erikoisoperaatio” ei mennyt Putinin suunnitelmien mukaan.
Gerasimov kuvattiin kuitenkin tiistaina 6. syyskuuta valvomassa Vostok 2022 -sotaharjoituksia Venäjän Kaukoidässä Putinin rinnalla.
Lisäksi Gerasimov puhui lokakuun lopulla Yhdysvaltain asevoimien komentajalle siitä, että Ukraina suunnittelisi likaisen pommin käyttöä.
Aleksander Bortnikov, 70, on turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja ja Putinin tuttuja jo Pietarin KGB:n ajoilta.
Putinin on kerrottu luottavan FSB:n tietoihin ylitse muiden.
Sodan alussa Ukrainan tiedustelu vihjaili, että Putinin lähipiirissä kaavailtaisiin Bortnikovia Putinin seuraajaksi. Ukrainan mukaan eliitti olisi halunnut palauttaa lännen ja Venäjän väliset kauppasuhteet, jotka kärsivät pakotteiden takia.
Maaliskuussa Yle kirjoitti, että Venäjän valtiojohdon ja Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n välien kerrottiin rakoilevan.
Uutislähteiden mukaan FSB:n Ukrainan tiedustelutiedoista vastanneen osaston päällikön Sergei Besedan ja varapäällikön Anatoli Bolyukhin huhuttiin joutuneen Venäjällä kotiarestiin.
Sen sijaan FSB:n Bortikov johtaa edelleen turvallisuuspalvelua.
Putin onkin ympäröinyt itsensä suurilta osin entisillä turvallisuuspalvelu FSB:n miehillä. Yleisesti käsitetyt Venäjän kolme vaikutusvaltaisinta ihmistä ovat FSB:n nykyisiä tai entisiä johtajia.
Lisäksi esimerkiksi öljy-yhtiö Rosneftin johtaja Igor Setšin, jota pidetään yhtenä Putinin lähimmistä henkilöistä, on silloisen Leningradin KGB:sta, nykyisestä FSB:stä.
Nikolai Patrushevi, 70, on Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri. Patrushevin sanotaan olevan jopa kaikkein vaikutusvaltaisin henkilö Putinin lähipiirissä.
Putinin ja Patrushevin yhteydet alkoivat jo 1970-luvulla.
Myös Patrushevin nimi on viime kuukausina ollut usein esillä Ukrainan sodan yhteydessä ja spekulaatioissa Putinin seuraajasta.
Toukokuussa Patrushev puuttui Kaliningradin erillisalueen ongelmiin. Patrushev uhkasi vastata "vakavilla kielteisillä vaikutuksilla Liettuan väestöön", mikäli maa ei olisi antanut lupaa rahdata tavaraa erillisalueelle Liettuan läpi.
Lokakuun alussa Patrushev sanoi, että Ukrainan kanssa Istanbulissa laadittu viljanvientisopimus on virhe. Sopimuksessa taattiin turvallinen viljanvienti Ukrainasta.
Sergei Naryshkin, 67, on ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtaja.
Naryshkin on Putinin Pietari-aikojen luottomies.
Hyökkäysodan ensimmäisinä päivänä Naryshkin nousi otsikoihin, kun Putin nöyryytti häntä televisiolähetyksessä turvallisuusneuvoston kokouksessa. Naryshkin valitsi sanansa väärin puhuessaan Itä-Ukrainan separatistialueiden julistamisesta itsenäisiksi.
Maaliskuussa Naryshkin kirjoitti tiedustelupalvelun nettisivuilla, että ei ole sopivaa kutsua sotaa “kylmäksi sodaksi” Venäjän ja lännen välillä. Hänen mukaansa jo tuolloin sota oli “melko kuuma”, koska sitä käytiin Venäjän naapurimaassa.
Lokakuun lopussa Naryshkin syytti BBC:n haastattelussa länttä ydinaseita koskevan jännitteen kasvattamisesta.
Lännessä toivottua vallanvaihtoa ei näy
Kaikki Putinin todelliset lähipiiriläiset vaikuttavat siis olevan edelleen paikallaan, joskin mutkia matkalla on ollut.
Maaliskuussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pohti MTV Uutisten haastattelussa, että Venäjän kaltaisessa poliittisessa järjestelmässä valta vaihtuu todennäköisimmin juuri eliitin kautta, eli niin sanotulla palatsivallankaappauksella.
Kuvioon yhdistyy kasvava kansalaistyytymättömyys.
Hiljattain entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen lausui MTV Uutisille, että hän ei näe merkkejä Putinin vallan hiipumisesta.
Hänen tietojensa mukaan venäläisten tuki johtajalleen on sodan seurauksena vain noussut Venäjällä, jossa tiedotusvälineet lietsovat isänmaallista hurmosta.
Nouseva tähti
Ukrainan sodan seurauksena vaikutusvaltaansa Venäjällä kasvattanut henkilö on niin sanottu Putinin kokki, Wagner-palkkasotilasyhtymän johtaja Jevgeni Prigozhin.
1:58
Muun muassa amerikkalainen ajatushautomo ISW on arvioinut, että Prigozhinin varsinaisen armeijan rinnalle rakentama oma Wagner-joukko voi uhata jo Putinin valtaa.
Prigozhin on ex-suurlähettiläs Himasen mukaan lähtökohdiltaan pikkuliikemies Pietarista, jonka Putin on nostanut nykyiseen asemaansa. Himanen ei kuitenkaan usko, että Prigozhin lähtee kapinoimaan Putinia vastaan.