Rakoileeko Putinin lähipiiri? Näihin viiteen mieheen presidentti on luottanut kuin kallioon – periikö joku heistä vallan?

Spekulointi käy kuumana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan lännessä pohditaan, kuinka yhtenäinen on Putinin lähipiiri, ja seisovatko vanhat luottohenkilöt enää presidentin tukena.

Tuliko hyökkäys heillekin yllätyksenä? Tekikö Putin päätöksen sodan aloittamisesta yksin?

Seuraavassa viisi miestä, joiden tiedetään olleen kaikkein lähimpänä Vladimir Putinia.

Sergei Shoigu, puolustusministeri

Shoigu, 66, kuuluu Putinin lähipiirin muodostaviin niin sanottuihin silovikkeihin, kirjaimellisesti ”voimamiehiin”. Hän ei kuitenkaan ole osa Putinin ”Pietarin jengiä.”

Shoigu on ollut pitkään yksi Putinin ykkösluotetuista, ja häntä on huhuttu myös vallan perijäksi. Shoigu on Putinin kanssa niin hyvää pataa, että hän käy presidentin kanssa metsästämässä.

Valery Gerasimov, asevoimien komentaja

Gerasimov, 66, on asevoimien komentajana käytännön vastuussa sotatoimista Ukrainassa.

Joidenkin huhujen mukaan hänet olisi jo siirretty sivuun, koska ”erikoisoperaatio” ei ole mennyt Putinin suunnitelmien mukaan.

Monen Putinin lähimmän luotetun tausta on Venäjän ja Neuvostoliiton turvallisuuspalveluissa. Seuraavat kolme kuuluvat heihin – ja myös Putinin Pietarin ajan tuttuihin.

Aleksander Bortnikov, FSB:n johtaja

Bortnikov, 70, on nykyinen turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja ja Putinin tuttuja jo Pietarin KGB:n ajoilta.

Putinin on kerrottu luottavan FSB:n tietoihin ylitse muiden – ja BBC kuvaileekin Bortnikovia Putinin rauhan tyyssijaksi.

Nikolai Patrushev, turvallisuusneuvoston pääsihteeri

Patrushev, 70, oli Bortnikovin edeltäjä FSB:n johdossa ja nykyinen Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri. Patrushevia ennen FSB:tä johti vuoteen 1999 asti Vladimir Putin.

Putinin ja Patrushevin yhteydet alkoivat jo 1970-luvun Pietarista eli silloisesta Leningradista. Patrushevin sanotaan olevan jopa kaikkein vaikutusvaltaisin henkilö Putinin lähipiirissä.

Sergei Naryshkin, SVR:n johtaja

Kolmas Putinin Pietarin-aikojen luottomies on ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtaja Sergei Naryshkin, 67. Aiemmin Naryshkin toimi duuman puhemiehenä.

Naryshkin nousi hiljattain otsikoihin, kun Putin nöyryytti häntä televisiolähetyksessä turvallisuusneuvoston kokouksessa. Naryshkin valitsi sanansa väärin puhuessaan Itä-Ukrainan separatistialueiden julistamisesta itsenäiseksi.

Voiko valta vaihtua?

Kuten osa esimerkeistä kertoo, Putinin rivit näyttävät rakoilevan.

– Ne tiedot, mitä nyt on tihkunut niin tämä on ollut shokki joillekin, syvä järkytys. On paljon viitteitä siitä, että Putin on todella tehnyt päätöksen (Ukrainaan hyökkäämisestä) joko hyvin pienen piirin kesken tai jopa yksin, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila ulkopoliittisesti instituutista.

Venäjän kansan lisäksi Putinin lähipiiri joutuu ahtaalle talouspakotteiden vyöryessä päälle. Ne iskevät riippumatta siitä, miten hyökkäys etenee.

Lue myös: Mediat: Turvallisuuspalvelu FSB:n vuotaja vertaa Venäjän tilannetta Natsi-Saksan tuhoutumiseen – ”Sodasta tulee täydellinen katastrofi”

Voisivatko pakotteet oaltaan johtaa vallan vaihtumiseen?

Tutkija Lassilan mukaan Venäjän kaltaisessa poliittisessa järjestelmässä valta vaihtuu todennäköisimmin juuri eliitin kautta eli niin sanotulla palatsivallankaappauksella. Kuvioon yhdistyy kasvava kansalaistyytymättömyys.

– Luulisin että todennäköisempi kehityskulku jos sellaiseeen pisteeseen ajaudutaan, on että hallinto yksinkertaisesti menettää toimintakykynsä, josta on esimerkkejä. Yksinkertaisesti niin, ettei ole resursseja ja sitten toisaalta ei ole poliittista tahtoa noudattaa presidentin käskyjä.

Sitä, milloin eliitti voisi nousta presidenttiä vastaan, on vaikea arvioida. Kasvava joukko kansasta on jo kaduilla osoittamassa mieltään.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi suomalaistutkijan mukaan johtaa Venäjän hallinnon toimintakyvyn menetykseen