Viime kesän kuumuus ja kuivuus puhutti kansalaisia ympäri maailmaa. Napajäätikön sulaminen ja suurten jäälauttojen irtoaminen nosti kynnystä edelleen. Kuinka vakavasta asiasta oikein on kysymys, moni mietti, kirjoittaa Jyri Häkämies blogissaan.
IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin tulokset kuukausi sitten viimeistä hätkähdyttivät. Ilmaston lämpenemisen painaminen 1,5 asteeseen on sekä kiireellistä että välttämätöntä. Muuten ajamme päin seinää.
Nyt ollaan yhtä mieltä siitä, että ilmastomuutoksen torjunnalla on kiire. Enää ei ole aikaa kiistellä mistä muutos johtuu tai miten taakka jaetaan.
Elinkeinoelämää on totuttu pitämään jarrumiehenä ilmastoasioissa. Aiheellinen huoli kilpailukyvyn menetyksestä on saanut uusia piirteitä. Uusiutuvan energian, tuuli- ja aurinkovoiman, hinta on tippunut radikaalisti.
Suomeen rakennettava uusi tuulivoima ei tarvitse kiisteltyä tukea ollenkaan. Uusin tutkimustieto tukee tätä havaintoa: uusi teknologia halventaa energian hintaa.
Vaikka Trump vaaleissa lupasi tukea ”Rustbeltille”, vanhoja kaivoksia aina vaan suljetaan, koska uusiutuvan energian hinta syrjäyttää hiiltä. Peruutuspeilistä ei siis löydy ratkaisuja.
EK päätti tukea johtavien yritysten Climate Leadership Coalition -aloitetta, että Suomi päivittää omat ilmastotavoitteensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi – EU:n olla nollapäästöinen vuoteen 2050 mennessä.
Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta investointeja varten. Päästövähennykset edellyttävät suuria panostuksia vähäpäästöiseen teknologiaan. Jotta yritykset uskaltavat investoida, tarvitaan selkeä tiekartta siirtymisestä vähähiilisyyteen.
Päästövähennysten ohella on panostettava päästöjen sitomiseen eli sekä hiilinieluihin että hiilidioksidin poistamiseen.
Elinkeinoelämä haluaa olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Finanssiala kulkee etujoukoissa vastuullisen sijoittamisen saralla ja sijoitusmarkkinoilla näkyy jo vahvasti siirtyminen pois hiilestä. Vastuullisuus leikkaa kaikkia toimialoja.
Ilmastomuutoksen torjunnassa kansalaisilla on veturin rooli. Ihmiset valinnoillaan ja arvoillaan ohjaavat kehitystä. Ei ole sattumaa, että ihmisten vastuullisuuden vaatimus ja odotus muuttaa yritysten tuote- ja palveluvalikoimaa.
Ihmiset, kuluttajat haluavat enenevästi kuluttaa kestävästi ja niin, että jätämme jälkeemme puhtaamman ympäristön. Se on haasteellinen tavoite.
Yrityksille ilmastohaaste on suuri ja edellyttää monissa tapauksissa liiketoimintamallien muutoksia ja kovia panostuksia uusiin innovaatioihin. Tätä yritysten kehitystyötä tulee myös valtion avittaa. Siksi EK esittää TKI-rahoituksen reipasta korottamista. Suomalaisten yritysten innovaatioilla on kysyntää maailmalla.
Ilmastomuutoksen torjunta on yhteinen asia. Siinä tarvitaan kaikkia.