Venäläisestä energiasta on tullut osa Venäjän Ukrainassa käymää sotaa. Monet Euroopan maat etsivät vimmatusti korvaavia kanavia venäläiselle maakaasulle. Osalle maista kaasu ei ole minkäänlainen ongelma. Venäjä puolestaan on saanut maailman energiamarkkinat sekaisin ja kaasunsa hinnan korkeuksiin.
Energiayhtiö Gazpromin mukaan Venäjä vei maakaasua Euroopan unioniin, Turkkiin ja Kiinaan tammi–heinäkuussa 71,9 miljardia kuutiota. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 33,1 prosenttia.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi, että putkikaasun vienti Venäjältä Eurooppaan vähenee 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2021 vientimääriin.
Suurimmat eurooppalaiset venäläisen maakaasun ostajat ovat suuruusjärjestyksessä Saksa, Italia, Turkki, Itävalta ja Ranska.
Ainakin Suomi, Baltian maat, Puola ja Bulgaria ovat kieltäytyneet maksamasta kaasulaskua ruplissa, minkä seurauksena kaasun tuonti Venäjältä on keskeytetty. Lisäksi useat maat, kuten Tšekki, Slovakia ja Kreikka harkitsevat kaasun oston lopettamista Venäjältä.
Unkari kulkee kaasukysymyksessäkin omia polkujaan. Maalla on Gazpromin kanssa 15 vuoden toimitussopimus, ja viime viikolla maiden ulkoministerit sopivat lisätoimituksista. Oletettavaa on, että Unkari maksaa kaasusta huomattavasti vähemmän kuin muut Euroopan maat.
Venäjän käynnistämän Ukrainan sodan seurauksena Euroopan unionin pyrkimyksenä on lopettaa vähitellen kaasun osto Venäjältä. Venäläisekspertit näkevät asian kuitenkin toisin. Heidän mielestään Euroopan unioni ampuu toimenpiteillään omaan jalkaansa.
Kenties venäläisarvioissa on perääkin, sillä putkikaasun vientimonopoli Gazprom näyttää keksineen energia-alan ikiliikkujan. Mitä vähemmän yhtiö toimittaa kaasua Eurooppaan, sitä enemmän se nettoaa.
Maakaasun hinnoittelussa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin pitkäaikaisista sopimuksista kohti hub-indekseihin perustuvaa hinnoittelua.
”Halvan” kaasun aikaan maaliskuussa 2020 Gazprom laskutti Eurooppaan viemästään maakaasusta 120 dollaria tuhannelta kuutiolta. Nyt pörssikaasun hinta Euroopan kaasuhubeissa on yli 2000 dollaria tuhannelta kuutiolta.
Saksa osti vuonna 2020 kaasua Venäjältä 6,6 miljardilla dollarilla. Jos yllä olevat luvut pitävät suuntaa-antavastikin paikkansa, maksaa Saksa venäläiskaasusta kuluvana vuonna jopa 100 miljardia dollaria.
Yksi syy Venäjän käynnistämään Ukrainan sotaretkeen saattaakin olla pyrkimys sekoittaa totaalisesti maailman energiamarkkina ja hilata hintoja ylös. Ainakin maakaasun osalta Venäjä on pyrkimyksessään totisesti onnistunut.
Katja Incoronato, Udine: Italia hankkii kaasua Afrikasta
Italia on vähentänyt riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta nopeasti kevään aikana. Kun helmikuun lopulla peräti 45 prosenttia italialaisten käyttämästä maakaasusta tuli Venäjältä, osuus on heinäkuun loppuun mennessä pudonnut 25 prosenttiin.
Maakaasu on tärkeä energialähde Italiassa, ja eri arvioiden mukaan yli kaksi kolmasosaa maan kotitalouksista käyttää kaasua. Maakaasu on erittäin tärkeä myös Italian teollisuudelle.
Eroava pääministeri Mario Draghi on kevään aikana neuvotellut kaasuostoista erityisesti Algerian sekä muiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa. Algeria nousi Italian suurimmaksi kaasuntuojaksi heinäkuussa.
Hätätoimena Italia valmistautuu myös vanhojen hiilivoimaloiden uudelleenkäynnistämiseen.
Venäläisen kaasun merkitys on silti edelleen suuri, ja viimeksi tällä viikolla on arvioitu, että jos Gazprom katkaisee kaasutoimitukset kokonaan, Italia ajautuu taantumaan jo syksyllä. Tämä johtuu siitä, että jos kaasun käyttöä joudutaan rajoittamaan tai säännöstelemään, rajoitukset kohdistuvat ensin teollisuuteen ja vasta sen jälkeen kotitalouksiin. Vaikutus talouteen tulee siinä tapauksessa heti.
Italia on ollut ennakkohälytystilassa kaasukriisin takia maaliskuusta asti. Nyt viranomaiset pohtivat hälytystilaan siirtymistä. Silloin esimerkiksi julkisten tilojen ilmastointia rajoitettaisiin. Jos kaasutoimitusten häiriöt jatkuvat, maa julistetaan hätätilaan, ja myös kotitalouksien kaasun käyttöä rajoitetaan.
Sami Lotila, Tallinna: Virossa osataan sinnitellä
Ensin hyvät uutiset. Viro selviää talvesta, vaikka se olisi kylmä ja kallis. Kansa ei tule kaduille, eikä hallitus kaadu ainakaan energiakysymyksiin. Virolaiset ovat tottuneet sinnittelemään. Viron energiapaletti on kuitenkin levällään. Energiaturvallisuuteen liittyvien päätösten panttaaminen kostautuu Virolle nyt karmealla tavalla, kun venäläisestä kaasusta luovutaan kertarysäyksellä ilman varsinaista suunnitelma B:tä.
Kaasunkulutus Virossa väheni jo viime talvena parikymmentä prosenttia hinnan takia. Talveksi virolaiset kaasunvälittäjät kertovat saavansa lng-kaasua Liettuan Klaipedasta ja Latvian Incukalnsista, hintaa tosin ei ole kerrottu. Valtio puolestaan on pyörtänyt päätöksiään vihreästä energiasta ja alkanut lisätä voimakkaasti palavakiven hyödyntämistä.
Eesti Energia pitää yhä kiinni strategiastaan luopua fossiilisista energianlähteistä, mutta sen investoinnit ovat liian vähäisiä ja niiden vaikutus alkaa näkyä vasta vuosien päästä. Sähköä Viro saa jatkossakin Nord Poolista, mutta sen hinta on hiponut pilviä jo kesällä. Pellettejä Virossa olisi, mutta ne myydään mieluummin ulkomaille.
Epätietoisuus vaivaa myös hanketta tuoda Viroon oma lng-varastolaiva.
Kantaverkkoyhtiö Elering rakentaa sille valmiuksia Paldiskiin yhdessä Alexelan ja Tallinkin pääomistajan Infortarin kanssa, mutta laivan saapumista ei osaa kommentoida kukaan. Ilmeistä on, että lng-kaasua Viroon alkaa virrata Gasgridin vuokraamasta laivasta Inkoosta.
Pia Heikkilä, New Delhi: Oma energia turvataan
Intia on maailman kolmanneksi suurin energiankuluttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Lisäksi se on neljänneksi suurin nesteytetyn maakaasun tuoja. Kaasun kulutus kasvaa noin 5 prosenttia vuodessa.
Intialle Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole mitenkään strategisesti tai edes inhimillisesti tärkeä. Oma energiaturvallisuus on maalle kaikki kaikessa, sillä Intialla ei ole juuri nimeksikään omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Valtion omistamat öljy-yhtiöt ovat investoineet yli 16 miljardia dollaria öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon Venäjällä kahden vuosikymmenen aikana osana maan energiaturvallisuusstrategiaa. Valtionyhtiöillä onkin useita osakkuuksia Venäjän öljy- ja kaasukentillä, venäläiset yhtiöt, kuten esimerkiksi Rosneft, omistavat enemmistön intialaisesta jalostajasta Nayara Energystä.
Venäjä on kehottanut Intiaa syventämään investointejaan omalle öljy- ja kaasusektorille, koska se haluaa laajentaa pakotteiden saartamien yritysten myyntiverkostoja. Samalla se haluaa syventää sekä poliittista että taloudellista yhteistyötä ystävällisiksi kokemiensa maiden kanssa. Venäjän öljy- ja kaasutuotteiden vienti Intiaan on lähes miljardi dollaria, ja venäläisten mukaan määrän kasvattamiseen on selkeät mahdollisuudet. Intia on myös avoin avaamaan kaasunjakelutoimintansa venäläisille.
Monet länsimaiset liittolaiset ovat kehottaneet Intiaa tuomitsemaan Venäjän toimet Ukrainassa, mutta New Delhi on useampaan otteeseen pidättäytynyt äänestämästä Moskovaa vastaan.
Hannamiina Tanninen, Hongkong: Tuonti vähenee
Kiinan maakaasunkulutus oli vain 8,3 prosenttia maan kokonaisenergiasta vuonna 2019. Kiina suunnittelee nostavansa maakaasun osuutta energian kokonaiskulutuksesta 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kiina on kuitenkin valtavan energiatarpeensa johdosta maailman kolmanneksi suurin maakaasun kuluttaja.
Vuonna 2021 Kiina kulutti 378,7 miljardia kuutiometriä maakaasua. Esimerkiksi Saksa kulutti samalla ajanjaksolla vain 90 miljardia kuutiometriä maakaasua.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kiina on kuitenkin yllättäen vähentänyt nesteytetyn maakaasun tuontia rajusti vuoden 2022 alkupuolella. Kiinan maakaasun tuonti väheni niin paljon, että maa ei enää ole maailman suurin nestekaasun tuojamaa Japanin kysynnän mentyä ohi.
Uutistoimisto arvioi, että Kiinan maakaasun tuonti vähenee 14 prosenttia vuoden 2022 aikana. Viime vuonna Kiina toi maahan noin 80 miljoonaa tonnia nesteytettyä maakaasua, mutta vuonna 2022 päästäneen vain alle 70 miljoonan tonniin. Kyseessä on pienin tuontimäärä sitten vuoden 2006, kun Kiina ryhtyi tuomaan maakaasua ulkomailta.
Syiksi arvellaan Kiinan talouden hidastumista, energian hintojen nousua, lisääntynyttä kotimaista kaasuntuotantoa ja Kiinan valtion merkittävää tukea halvemmalle hiilivoimalle. Kiina on kuitenkin yllättäen jättänyt ostamatta ylimääräistä maakaasua tulevalle talvelle, siinä missä monet muut maailman maat käyvät kovaa kilpailua maakaasusta loppuvuoden varalle.