MTV selvitti: Näin Suomi pärjää ilman venäläistä energiaa – "Sähköntuonnin loppuminen on merkittävin syy hinnannousuun"

"Suomen asukkaat ovat vaarassa jäätyä kuoliaaksi ilman Venäjältä tulevaa sähköä", uutisoi venäjämielinen Rossijskaja gazeta 30.10.2022.

"Suomi maksaa kalliin hinnan energiaerosta Venäjästä". Näin kuului venäläisen Vzglyad-verkkolehden otsikko 23. lokakuuta. "Suomi, joka on vuosikymmeniä ollut puolueettomuuden malliesimerkki, on ryhtynyt kaikista radikaaleimpiin toimiin katkaistakseen kauppasuhteet Venäjän kanssa", jutussa sanotaan.

Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, sen retoriikka on muuttunut entistä enemmän Eurooppaa syyllistävään ja demonisoivaan suuntaan. Kahtiajako "meidän venäläisten" ja "niiden länsimaalaisten" välillä on vahva ja systemaattisesti rakennettu.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on myös monesti puheissaan viitannut länsimaihin aggressiivisina hyökkääjinä, jotka haluavat pyyhkiä koko Venäjän kartalta. Myös Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi viime kesäkuussa vihaavansa "paskiaisia ja äpäriä", jotka "haluavat Venäjän kuolevan" viitaten todennäköisesti ukrainalaisiin ja länsimaihin.

Lue myös: Paskiaisia, äpäriä, ydinsotaa ja kuolemantuomio takaisin – MTV kokosi yhteen venäläispoliitikoiden räikeimmät lausunnot

"Sähköpula repii EU:ta kappaleiksi", kuului Vzglyad-verkkolehden otsikko 21. huhtikuuta. Edellisen päivän juttu samaisessa julkaisussa uutisoi, että Baltian maat valmistautuvat romahdukseen ilman Venäjän energiaa.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass uutisoi 8.6.2022, että asiantuntijoiden mukaan Venäjältä Eurooppaan suuntautuville kaasutoimituksille ei ole vaihtoehtoa ja on vaarana, että Euroopan unioni vajoaa takaisin 1800-luvun elintasoon.

19.8.2022 Tassin uutisessa väitettiin Yhdysvaltojen sysäävän EU:n nälkään, kylmyyteen ja eristykseen, kun Venäjältä tulevasta energiasta luovutaan.

Venäläismedian otsikot ovat olleet dramaattisia, mutta tosiasiassa EU-jäsenvaltioista vain Latvia, Liettua ja Suomi ovat ennen Ukrainan sotaa tuoneet sähköä Venäjältä. Viime vuonna Venäjän osuus sähkön kokonaistuonnista oli Latviassa ja Liettuassa 18 prosenttia ja Suomessa reilut 37 prosenttia. Vuonna 2020 Venäjän osuus sähkön kokonaistuonnista oli Suomessa vain reilut 13 prosenttia, mutta yleisesti se on vaihdellut noin 20-30 prosentin välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Alla olevasta taulukosta voi nähdä, että Venäjän osuus Suomen sähkön tuonnista oli hyvin korkea vielä vuosina 2010 ja 2011, mutta on laskenut dramaattisesti sen jälkeen.

Sen sijaan Venäjän maakaasulla ja öljyllä on Euroopan unionissa ollut paljon sähköä suurempi rooli. Ennen hyökkäystä Ukrainaan viime helmikuussa, Venäjä vei puolet raakaöljystään ja öljytuotteistaan Euroopan unioniin. Tällä hetkellä Venäjän osuus EU:n maakaasun tuonnista on enää kahdeksan prosenttia.

Lue myös: Venäjän valtiollisella medialla on vahva ja yksiselitteinen sanoma: "Ukraina on puhdistettava natseista"

Syyt sähkön hinnan takana

Suomen tullin tilastoista käy ilmi, että sähkön kuukausituonti Venäjältä Suomeen oli tämän vuoden maaliskuussa vielä lähes 900 000 megawattituntia (MWh), huhtikuussa se laski 771 912 megawattituntiin ja oli toukokuussa enää 219 894 MWh. Kesäkuusta lähtien sähkön tuonti Venäjältä Suomeen loppui kokonaan.

– Sähköntuonnin loppuminen on Suomen osalta merkittävin yksittäinen syy sähkönhinnan nousuun tänä talvena, kertoo Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Solanko sanoo, että tuonti Venäjältä on ollut Suomelle tärkeää nimenomaan huippukulutuksen aikoina eli kylminä talvijaksoina.

– Siksi tänä talvena sähköpulan mahdollisuudesta puhutaankin, kun huippukulutuksen tunteja ei voida kattaa venäläisellä sähköllä, Solanko kertoo.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto haluaa kuitenkin alleviivata, että sähkön korkeaan hintaan ei ole syynä ainoastaan se, että sähköntoimitukset Venäjältä Suomeen loppuivat viime kesänä.

Liuhdon mukaan Venäjän sähkötoimitusten loppumisen ohella toinen merkittävä syy sähkön korkeaan hintaan Suomessa on se, että Ruotsi ja Norja saavat sähköstään paremman hinnan Keski-Euroopasta. Toisin sanoen Keski-Euroopan korkea hinta nostaa sähkön hintaa myös Suomessa.

– Vastaavasti syy Keski-Euroopan korkeaan hintaan on se, että sähköä ja kaukolämpöä ollaan tuotettu paljon Venäjä-lähtöisillä fossiilisilla polttoaineilla, erityisesti kivihiilellä ja maakaasulla. Viime vuonna Venäjän osuus EU:n kivihiilen tuonnista oli yli puolet ja Venäjän osuus maakaasun tuonnista oli yli 40 prosenttia, Liuhto sanoo.

Katso video: Kertakorvauksen enimmäissumma on 2 800 euroa sähkösopimusta kohden.

Maakaasulla suuri merkitys

Solangon mukaan EU:n tasolla suurempi vaikutus on sähköntuonnin sijaan maakaasun tuonnin loppumisella tai merkittävällä supistumisella. Keski-Euroopassa suuri osa sähköstä tuotetaan maakaasulla ja kaasua käytetään myös suoraan kotitalouksissa muun muassa lämmitykseen.

– Niukkuus maakaasusta on nostanut raaka-aineen hintaa ja sitä kautta nostanut sähkön hintaakin sekä Keski-Euroopassa että meillä, Solanko kommentoi.

Liuhto on samoilla linjoilla. Venäläinen maakaasu virtaa putkia pitkin Euroopan unioniin sekä Ukrainan että Turkin kautta. Noin puolet venäläisestä maakaasusta virtaa Venäjältä Euroopan unioniin Ukrainan kautta ja toinen puoli Turkin kautta.

Putkikaasun ohella Venäjä toimittaa yhä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä Euroopan unioniin. Venäjä oli viime vuonna EU:n kolmanneksi suurin LNG:n toimittaja USA:n ja Qatarin jälkeen.

– Olisi hyvä muistaa, että EU:n nykyiset kaasuvarastot riittävät kahdeksi kuukaudeksi. Eli uutta kaasua tarvitaan muualta ja kaasuvarastoissa ei saa sattua onnettomuutta, Liuhto sanoo.

Venäjälle sähkön vientiä suurempi päänsärky tulee olemaan öljyn viennistä saatavien tulojen kuihtuminen.

– Korvaavien markkinoiden löytäminen edes öljylle ei ole ongelmatonta. Lisäksi Venäjä joutuu myymään öljyään alennuksella, mikä tulee heijastumaan Venäjän talouteen. EU:n asettamat sanktiot venäläisen öljyn tuonnille tulevat iskemään Venäjän valtionkassaan hitaasti, mutta varmasti ja rajusti, Liuhto pohtii.

Lue myös: Suomalaiset ovat onnistuneet sähkökurissa, kehuu Fingrid – näin pitkään täytyy vielä sinnitellä

Venäjä vaikeuksissa

Solangon mukaan Venäjää vastaan asetetut pakotteet eli vienti- sekä tuontikiellot, rahoitusmarkkinapakotteet, varojen jäädytykset, yhteistyön jäädyttäminen ja öljyn hintakatto supistavat Venäjän valtion tuloja ja vaikeuttavat monen teollisuuden toimialan tuotantoa.

– Tämän seurauksena Venäjän talous on taantumassa ainakin tänä ja ensi vuonna. Talous joutuu sopeutumaan uuteen tasapainoon, joka pystyy tuottamaan sotaa edeltänyttä tasoa huonomman elintason, Solanko sanoo.

Liuhdon mukaan Venäjällä ei välittömästi ole ongelmia sähkömarkkinoidensa kanssa, mutta pakotteet, joilla länsi pyrkii estämään Venäjää saamaan läntistä teknologiaa, todennäköisesti heijastuvat ongelmina pidemmällä tähtäimellä.

– Toisin sanoen tuotanto-ongelmat Venäjän energiamarkkinoilla tulevat lisääntymään vuosi vuodelta, Liuhto sanoo.

Lue myös: Kertakorvaus sähkölaskusta voi olla jopa 2 800 euroa – katso, kuinka paljon keskimääräinen omakotiasuja voi saada tukea

"Venäjällä ei ole koskaan mennyt näin huonosti"

Ukrainan sota on vaikuttanut Suomen ja Venäjän väleihin monin tavoin. Kari Liuhto on sitä mieltä, että Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ovat palanneet 1930-luvun tasolle. Tämän vuoden syyskuussa Venäjä muodosti Suomen viennistä enää vain 1,1 prosenttia ja tuonnista 3,4 prosenttia.

– Tilanteen ainutlaatuisuutta kuvaa osuvasti se, että syyskuussa vientimme Viroon oli lähes nelinkertainen verrattuna vientiimme Venäjälle. EU-maiden siirtyessä nopeutetussa aikataulussa uusiutuvaan energiaan Venäjä ei tule edes Ukrainan sodan loputtua saamaan takaisin energiantoimittajarooliaan, Liuhto sanoo.

Kylmä sota on Liuhdon mukaan palannut myös investointeihin. Pääosa merkittävistä suomalaisyrityksistä on jo irrottautunut Venäjän toiminnoistaan. Suomessa toimii kituuttaen vielä monia pieniä venäläisomisteisia yrityksiä, jotka mahdollisesti onnistuvat jatkamaan toimintaansa, sillä ne toimivat niin sanotun pakotetutkan alapuolella. Toisaalta isoimpien venäläisyritysten kohtalona voi olla se, että ne lopettavat vähitellen kokonaan toimintansa lännessä.

Suomen liittyminen Natoon todennäköisesti hidastaa suhteiden jälleenrakentamista Venäjän kanssa. Tässä yhteydessä Liuhto kuitenkin painottaa, että suhteiden jälleenrakentaminen tulee kyseeseen vasta sen jälkeen, kun sota Ukrainassa on loppunut ja Putin ei enää ole Venäjän presidentti.

Liuhto on tehnyt 25-vuotisen uran professorina.

– Venäjää varsin tiiviisti seuranneena, voin helposti todeta, että minun professorikaudellani Venäjällä ei ole koskaan mennyt näin huonosti. Toivottavasti kuitenkin ehdin vielä elinaikanani näkemään sen, että Venäjä ottaa irtioton tuhoisaan Putinin valtakauteen ja alkaa uudelleenrakentaa suhteitaan länteen.