Oikeat varusteet, riittävän väljä aikataulu, auton järjestelmien toimintaperiaatteiden tunteminen sekä kuljettajan ajo- ja ajattelutavan kääntäminen talviajomoodiin auttavat pitkälle.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Mitä vinkkejä liikenneturvallisuusasiantuntijanne antaisi tällä viikolla nähdyn kaltaisiin lumikaaoksiin?
Vastaus: Lähdetään oletuksesta, että auto on huollettu huolto-ohjelman mukaan, se on varustettu hyvin talvirenkain ja sen valot toimivat, kuten pitääkin.
Tämän lisäksi on tärkeää, että talvikaudella autosta löytyvät kunnon lumiharja, jääskrapa, metallinen autokäyttöön soveltuva lumilapio, toimiva tasku- tai otsalamppu sekä heijastinliivejä yhtä monta kuin autossa on istuimia.
Myös säätiedotusten seuraamisesta on apua. Mikäli oma työ mahdollistaa etäpäivien tekemisen, kannattaa ne mahdollisuuksien mukaan ajoittaa keliolosuhteiltaan haasteellisempiin päiviin. Näin ei tarvitse olla mukana kaaoksessa ollenkaan.
Lue myös: Poliisi järkyttyi: Lumikaaoksessa törttöillyt useita autoilijoita kesärenkailla
Aikatauluun kelivaraa
Auton huolellinen puhdistaminen lumesta ja jäästä ottaa oman aikansa.
Liikenteen keskinopeus on varmasti totuttua alhaisempi ja lumikaaoksen keskellä myös erilaiset häiriötilanteet, kuten kiinnijuuttumiset tai kolarit, ovat enemmän kuin todennäköisiä. Ne tyypillisesti ruuhkauttavat liikennettä ja aiheuttavat viivästystä kaikille ongelmapaikkaa ohittaville autoilijoille.
Kohteessa osa pysäköintipaikoista saattaa olla auraamatta ja näin ollen käyttökelvottomia. Usein myös kaduilta aurattua lunta välivarastoidaan pysäköintiruutuihin odottamaan pois kuljettamista. Näistä johtuen pysäköintipaikkaa joutuu usein lumikaaoksessa etsimään tavallista pidempään ja se saattaa lopulta löytyä totuttua kauempaa.
Kaikkeen tähän on syytä varautua, jottei ajaudu tilanteeseen, että joutuisi ajamaan haasteellisissa keliolosuhteissa, veren maku suussa, kilpaa kellon kanssa. Jos sitten kaikesta varoittelusta huolimatta näin kuitenkin uhkaa käydä, on tärkeää pitää järki päässä ja muistaa vanha viisaus: parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Lue myös: Ammattilainen neuvoo, kuinka vältät peltikolarit parkkipaikalla
Ajovalot ja takavalot päälle – tarvittaessa myös takasumuvalo
Olennaista on tuntea oman autonsa valojen toimintaperiaate. Lumisateessa tai lumen pöllytessä on käytettävä ajovaloja ja takavaloja. Valitettavan usein näkee autoja, joissa haasteellisissakin olosuhteissa palavat vain huomiovalot. Ongelma maksimoituu vielä niissä autoissa, joissa takavalot eivät pala huomiovaloilla ajettaessa.
Moni kuljettaja tuntuu pitävän auton valokatkaisimen "Auto" -asennossa. Tällöin auton periaatteessa pitäisi vaihtaa tarvittaessa huomiovaloilta ajovaloille ja sytyttää samalla myös takavalot. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu. Automatiikkaa ohjataan jonkinlaisella hämärätunnistimella tai lasinpyyhkijöiden käytöllä. Useasti lumisateessa tai sen jälkeen ajettaessa ei kuitenkaan ole pimeää eikä pyyhkijöitäkään tarvita. Näin ollen auto tulkitsee, että huomiovalot ilman takavaloja ovat oikea ratkaisu – todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Kuljettaja kykenee kiertämään ongelman kääntämällä valokatkaisijan "Ajovalot päällä" -asentoon. Näin hän saa varmistettua, että ajo- ja takavalot varmasti pysyvät päällä.
Lumen pöllytessä saattaa olla tarve tehostaa auton havaittavuutta takaapäin takavaloja kirkkaammalla takasumuvalolla. Hyvä nyrkkisääntö takasumuvalon käyttöön on, että jos itsellä on pöllyävän lumen vuoksi ongelmia erottaa edellä ajava, painii takana ajava todennäköisesti saman ongelman kanssa. Tällöin takasumuvalosta on iso apu, kunhan kuljettaja tiedostaa sen olemassaolon ja osaa kytkeä sen päälle.
Lue myös: Tärkeä toimenpide jää monelta autoilijalta tekemättä, vaikka se voi vaarallista: "Tätä ei moni tiedosta"
Turvaväli, ajonopeus ja rekuperaatio
Haasteellisissa keliolosuhteissa riittävän ajoetäisyyden merkitys korostuu. Edellä ajavaan olisi syytä pitää turvaväliä vähintään neljä sekuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun edellä ajava ohittaa tietyn valitun kiintopisteen, aletaan laskea rauhallisesti neljään. Vasta sen jälkeen saa itse aikaisintaan olla samaisen kiintopisteen kohdalla.
Ajonopeuden osalta on tärkeää pitää mielessä, että nopeusrajoitus kertoo suurimman sallitun nopeuden hyvissä olosuhteissa. Kelin ollessa haasteellinen tämä on usein aivan liian paljon. Nopeutta alentamalla saa enemmän aikaa havainnoida, arvioida, ajatella ja toimia. Samalla auton hallinta on huomattavasti helpompaa.
Sähköautoissa oman haasteensa liukkaalla talvikelillä tuo jarrutusenergian talteenotto eli rekuperaatio. Ennen liikkeellelähtöä haasteellisissa olosuhteissa on kuljettajan tärkeää ottaa rekuperaatio pois päältä, jotta auto rullaisi vapaasti kuljettajan nostaessa tehopolkimen (kaasun) ylös, sen sijaan, että se jarruttaisi moottorilla. Mikäli rekuperaatiotason säätö nollaan ei ole kyseisessä autossa mahdollista, on sen voimakkuus kuitenkin tärkeää säätää mahdollisimman pieneksi. Jos autossa ei ole varsinaista rekuperaation voimakkuussäätöä, saadaan homma usein hoidettua ajoprofiilin valinnalla tai kytkemällä yhden polkimen ajo pois käytöstä.
Tiesitkö? Vartti pois nopeudesta puolittaa jarrutusmatkan. Juttu jatkuu videon alla.
1:20
Välttäisin lumikaaoksen keskellä myös ohittamista. Usein ohituskaistat ovat myräkkäkelillä varsinaista ajokaistaa lumisempia. Lumisella kaistalla auton hallinta on vaikeampaa. Sen lisäksi ohittaja pöllyttää ohituskaistalla olevaa lunta tai roiskuttaa sohjoa sekä ohitettavan että vastaantulijan päälle vieden heiltä näkyvyyden hetkeksi käytännössä lähes täysin.
Vastaavasti hidastus- tai ryhmityskaistat ovat ohituskaistojen tavoin vähemmän ajettuja. Pienempi käyttöaste ei kuitenkaan takaa niiden olevan hyvässä kunnossa – varsinkaan talvikelillä. Ennen hidastuskaistalle tai vastaavalle siirtymistä onkin nopeutta pudotettava tuntuvasti, jotta auto pysyy hallinnassa myös sen pöperöissä.
Lue myös: Yksi asia sähköautoista yllätti, kun toimittaja lähti kokeilemaan liukkaalla ajoa
Ollaan varovaisia siellä!
Auton kuljettaminen on aina tarkkuutta, huolellisuutta ja vastuuntuntoisuutta edellyttävä toimenpide. Näiden ominaisuuksien merkitys korostuu, mitä huonommaksi keli muuttuu.
Usein myräkkään liittyy puuskainen tuuli. Onkin tärkeää, että kuljettajalla on koko ajan ajaessaan tukeva ote ohjauspyörästä. Näin todennäköisyys, että tuuli tempaisisi auton kuljettajan hallinnasta penkkaan tai vastaantulevien kaistalle, pienenee.
Maantienopeuksissa, tien ollessa sohjoinen tai luminen, on viisautta pysytellä tien pintaan muodostuneissa ajourissa. Mikäli yksikin pyörä hairahtaa urien vieressä olevaan lumi- tai sohjohöttöön, imaisee se varsin salakavalasti koko auton.
Jokaisen kuljettajan pitäisikin kääntää ajo- ja ajattelutapansa riittävän ajoissa talviajomoodiin. Näin toimien välttyy onnettomuuksilta varmimmin.
Katso myös: Nämä tavarat tulisi löytyä jokaisen auton takakontista
1:00