Kolme lapsuudenystävää päätti lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja perustaa yrityksen, joka valmistaa puista rannekelloja. Nyt yritys on tehnyt erikoiserän kelloja Mechelininkadun kohulehmuksista.
Palataan ajassa viisi vuotta taaksepäin. 24-vuotiaat Pyry Alamäki, Samuli Koivistoinen sekä Niklas Tuokko laskeutuvat saunan lauteille Helsingin Lauttasaaressa.
Saunassa miehet laittavat tuttuun tapaan arkea uuteen järjestykseen. Pyry ja Niklas ovat saaneet kaupallisen alan töistä tarpeekseen. Myös metsänhoitoa opiskelevan Samulin kalenterissa on tilaa uusille mahdollisuuksille.
Uusia yritysideoita sinkoilee ilmassa. Välillä keskustelu harhailee lapsuuteen ja yhteisiin metsäretkiin Klaukkalassa.
– Pikkuskideinä kaikki leikit sijoittuivat Klaukkalan metsäpoluille. Muistelimme niitä hetkiä saunassa, Niklas kertoo.
– Metsä oli lapsena sellainen vapauden paikka. Luonto ja puut ovat olleet meitä kaikkia lähellä koko lapsuuden, kertaa Pyry.
Kun miehet heittävät viimeiset löylyt kiukaalle, on lapsuuden retkien muisteluista muokkaantunut uusi yritysidea, suomalaisista puista valmistetut rannekellot.
Saunapuheista puukelloihin
Idea ei jää ainoastaan saunapuheeksi. Puoli vuotta saunomisen jälkeen ensimmäiset puukellot olivat jo yrittäjien käsissä. Tähän päivään mennessä Aarnin kelloja on toimitettu suomalaisten ranteisiin jo tuhansia.
– Kelloja menee yhä enemmän myös ulkomaille, Niklas kertoo.
Vaikka kolmikon perustama yritys on ensimmäinen suomalaisyritys, joka valmistaa puisia rannekelloja, eivät puusta valmistetut kellot ole ulkomailla uutta.
Opiskeluvaihdon aikana Pyry oli nähnyt Kanadassa puisia kelloja. Se antoi rohkeutta tuoda idea Suomeen.
– Ajattelin, että jos se toimii Kanadassa, kyllä se toimii meilläkin, Pyry kertaa.
Kellojen lisäksi yritys on alkanut valmistaa myös aurinkolaseja sekä hirvennahkaisia lompakoita.
– Hirvennahka jää usein turhaan teurasjätteeksi aivan turhaan, Pyry kertoo.
Alku ei ollutkaan ruusuilla tanssimista
Kun miehiltä kysyy, sujuiko yrittäjyyden alku kuin tanssi, vastausta ei tarvitse pitkään miettiä.
– No ei sujunut, miehet vastaavat nauraen.
Ensimmäiset vuodet yrittäjät ahersivat kotoa käsin. Lähipiiri katsoi läheltä, kun miehet askartelivat tilauksia yömyöhään Pyryn verkkokellarissa.
– Paketoimme verkkokellarissa lähetyksiä polvet verillä. Kotona oli hieman hellasäröä, kun kaikki paikat oli täynnä laatikoita, Niklas nauraa.
Myös puun valinta aiheutti haasteita.
– Opimme kantapään kautta, mistä lajikkeista kannattaa kelloja tehdä, Pyry kertoo nauraen.
Kiinassa valmistettavien Aarni-kellojen raaka-aineena on useimmiten suomalainen puu. Niklaksen mukaan pohjoismainen puu sopii hyvin kelloiksi, sillä puut kasvavat tiiviiksi ja kestävät kovia ilmastovaihteluita.
Katso videolta jutun yläreunasta, mistä puulajeista Aarni-kellot tehdään.
Mechelininkadun kohulehmukset ranteeseen
Vuoden 2017 lopussa pääkaupunkiseudun kahvipöydissä kuhistaan Helsingin Töölössä sijaitsevan Mechelininkadun lehmuksista. Helsingin kaupunki on päättänyt kaataa katutyömaan tieltä monille ikoniseksi muodostuneet lehmukset.
Uudet kelloyrittäjätkään eivät välttyneet lehmusuutisoinnilta.
– Kun kuulimme, että Mechelininkadun lehmukset kaadetaan, niin otimme yhteyttä Helsingin kaupunkiin, jotta voisimme saada osan puista, Pyry kertoo.
Mädäntyneiden lehmusten seasta miehet löytävät kelloihin sopivaa puuta.
– Puilla on aina historiaa. Nyt ihmisillä on mahdollisuus kantaa pala historiaa mukanaan, Niklas kertoo.
Mechelininkadun lehmuksista valmistetut kellot ovat vielä työstössä. Yrittäjien mukaan 300 kappaleen erikoiserä valmistuu kesä-heinäkuun aikana.
Kohu lehmuksista sai yrittäjät pohtimaan muidenkin ikonisten puiden pelastamista.
– Kyllä me aiomme jatkossakin etsiä tällaisia ikonisia puita. Olisihan se hienoa saada puu esimerkiksi Ruotsin kuningasperheen puutarhasta, Niklas kertoo.
Tänään lauantaina juhlitaan Mechelininkadun remontin valmistumista katujuhlassa kello 14–22. MTV Uutiset Live osallistuu juhliin.