Merikotkien pelastaminen lähes varmalta sukupuutolta on kenties maamme onnistunein luonnonsuojelun menestystarina. Se on satojen vapaaehtoisten vuosikymmeniä kestäneen työn tulos. Luonnonsuojelujärjestö WWF julkisti tänään raportin merikotkien pelastustarinasta.
Vielä pari vuosikymmentä sitten merikotka oli vaarassa hävitä Suomesta kokonaan.
Esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui vain 4 merikotkan poikasta. Nyt poikasia syntyy joka vuosi yli 400.
"Merikotka on valtavan iso osa elämää"
Linnun pelastuminen on satojen vapaaehtoisten yli 40 vuoden työn ansiota.
– Onhan minulla mennyt yli 20 vuoden ajalta kaikki kesälomat pelkästään merikotkaan. Ei ole perheellä yhteistä kesämatkaa ollut muuta kuin merikotkan pesille. On tämä valtavan iso osa elämää ja ympärivuotista työtä, mutta ei niitä tuntimääriä kannata laskea. Mitä hyötyä siitä olisi, kyselee merikotkarengastaja Hannu Ekblom.
Tuntimääriä tärkeämpää on ollut varmistaa merikotkien elinmahdollisuudet. Lintuja on ruokittu talvisin, tekopesiä rakennettu ja pesimäalueita suojeltu.
– Vajaat 50 vuotta sitten ensimmäiset vapaaehtoiset Merenkurkussa lähti tarjoamaan merikotkille tuoretta ja puhdasta lihaa. Silloin poikasia syntyi muutama kappale vuodessa. Nyt poikasia kuoriutuu yli 400 vuodessa. Mieletön teko, mitä nämä vapaaehtoiset ovat saaneet aikaan, kiittelee WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Vapaaehtoiset kuljettivat merikotkille puhdasta ravintoa talvisin, jotta ympäristömyrkkyjen vaikutus lintuihin pienenisi. Kuva: Seppo Keränen
"Uskomaton juttu loppujen lopuksi"
Merikotka on hiljalleen palannut kaikille rannikkoalueille. Linnun toivotaan vielä leviävän myös järville.
– Saisi vielä kannan kasvu jatkua ainakin Sisä-Suomeen päin järvialueelle, siellähän on tyhjää vaikka kuinka paljon. Ja sitten se ei olisi riippuvainen pelkästään Itämeren tilanteesta, kun ei koskaan tiedä, mitä siellä merellä sattuu, pohtii Ekblom.
Edelleen merikotka luokitellaan vaarantuneeksi, mutta nyt ollaan jo lähellä tilannetta, että laji voitaisiin todeta pelastetuksi ja elinvoimaiseksi. Merikotkien menestys lämmittää lintuharrastajan sydäntä.
– Kyllä siinä meni hirveän monta vuotta, ettei kanta paljon muuttunut. Ihan pikkuhiljaa se lähti nousemaan ja nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana on kunnolla noussut. Onhan se aika uskomaton juttu loppujen lopuksi, arvioi Ekblom.
Hannu Ekblomin kiinnostus merikotkiin alkoi jo 1970-luvulla ja jatkuu edelleen.
"Ensimmäinen havainto innosti"
Ekblomin oma kiinnostus merikotkiin alkoi jo 70-luvulla ensimmäisestä näköhavainnosta.
– Lintuhavaintoja olin kirjannut jo monta vuotta, mutta sieltä puuttui merikotka. Kun se tuli listoille, oli se aika mahtavaa. Kyllä se kiinnostus alkoi siitä ensimmäisestä näköhavainnosta 70-luvun puolivälissä Särkisalossa, muistelee Ekblom.
Juuri nyt lintuharrastajaa huolestuttaa se, että merikotkia on kuollut lintuinfluenssaan. Sekin mietityttää, ovatko viime päivien myrskyt pudottaneet merikotkien pesiä puista. Merikotkia uhkaavat myös törmäykset tuulivoimaloihin.
Esko Joutsamo merikotkan pesällä 1970-luvun alussa. Kuva: Kaius Hedenström
Uudet ympäristömyrkyt uhkaavat
Itämeren myrkyt meinasivat jo kerran tuhota merikotkat ja sama voi toistua.
– Itse ainakin ajattelen, että tulevaisuuden uhkat liittyy näihin uusiin ympäristömyrkkyihin. Puhutaan paljon mikromuovista ja muista myrkyllisistä aineista, joiden vaikutuksia ei välttämättä tiedetä. Ihan samoin kuin aikoinaan käytettiin PCB:tä ja DDT:tä runsaasti ja ne olivat syypäitä merikotkan huonoon tilanteeseen 1960- ja 1970-luvuilla. Samanlainen uhka on olemassa edelleenkin, pelkää Luukkonen.
Merikotkien onnistunut pelastustarina on auttanut myös muiden lajien suojelussa.
– Merikotka on ollut suunnannäyttäjä WWF:n lajiensuojelutyössä. Meillä on ollut monia lajityöryhmiä ja kaikki on tietyllä tavalla lähtenyt siitä merikotkasta, koska merikotka oli ensimmäinen. Eli se on näyttänyt suuntaa sille, miten tämä homma pitäisi hoitaa, toteaa Luukkonen.