"Kaikkitietävät" ihmiset eivät ole muita älykkäämpiä, tutkimus paljastaa – tästä syystä älyllinen nöyryys kannattaa

Kaikki tietävät sen ihmisen, joka on aina olevinaan oikeassa. Mutta mitä tiedoilla leveily kertoo ihmisen todellisesta älykkyydestä? Entä älyllinen nöyryys eli oman erehtyväisyyden tiedostaminen?

Pepperdinen yliopiston tutkijat lähtivät psykologi Elizabeth J. Krumrei-Mancuson johdolla selvittämään asiaa. Tutkijoiden löydösten perusteella vaikuttaa siltä, että älykkyydellä pröystäily kertoo niukemmasta yleistiedosta kuin älyllinen nöyryys.

LUE MYÖS: 4 asiaa, jotka yhdistävät älykkäitä ihmisiä

"Kaikkitietävät" yliarvioivat älynsä

Työtä varten Krumrei-Mancuso kollegoineen suorittivat viisi tutkimusta, joihin osallistui yhteensä lähes 1200 henkilöä. Osallistujat vastasivat lukuisiin kysymyksiin, ja heidän älyllinen nöyryytensä määriteltiin tutkijoiden kehittämän asteikon avulla. Älyllisesti nöyrät ja ”kaikkitietävät” näyttivät keskimäärin pärjäävän yhtä hyvin kognitiivisissa testeissä.

Tutkijat huomasivat ensimmäisessä osassa työtään, että älyllinen nöyryys oli yhteydessä laajempaan yleistietämykseen ja asioista perillä olemiseen, mutta ei parempiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyihin. ”Kaikkitietävät” ihmiset, jotka esimerkiksi pitivät omia ideoitaan muiden ideoita parempina, näyttivät puolestaan yliarvioivan älynsä.

– Havaittu yhteys älyllisen nöyryyden ja laajemman yleistiedon välillä voi selittyä havainnolla, jonka mukaan älyllinen nöyryys oli yhteydessä oman yleistiedon tarkempaan arviointiin. Toisin sanoen oman tietämättömyyden ymmärtäminen ja myöntäminen on ensiaskel uuden tiedon etsintään, sanoo Krumei-Mancuso PsyPost-sivustolle.

"Kaikkitietävät" näyttävät tutkimuksen perusteella vetävän vääriä johtopäätöksiä monimerkityksellisistä aineistoista. Toisin sanoen näillä henkilöillä on tapana vääristää saamansa tieto sopimaan heidän uskomuksiinsa, millä voi olla vaikutusta heidän tulkintoihinsa ja tiedonhankintaansa, tutkijat kirjoittavat.

LUE MYÖS: Nauratko sairaille vitseille? Saattaa kertoa älykkyydestä

Älyllisesti nöyrät avoimempia uusille näkökulmille

Tutkimuksen toisessa osassa huomattiin, että älyllisesti nöyrien arvosanat collegessa olivat aavistuksen verran huonommat kuin älyllisesti ylimielisten. Tutkijat epäilevät, että löydös johtuu osaltaan aineistosta.

Kolmannessa tutkimuksen vaiheessa saadut havainnot puolestaan viittaavat siihen, että uusille mielipiteille avoimet ja omaan käsitykseensä asioista joustavasti suhtautuvat henkilöt olivat parempia erottelemaan totuudenmukaisia ja valheellisia käsityksiä toisistaan. Tämä ennakoi korkeampaa tietämyksen tasoa.

LUE MYÖS: Tutkijat: Taru leviää Twitterissä totuutta nopeammin – valeuutisia jaetaan herkästi, koska faktat koetaan tylsiksi

Neljännessä tutkimuksen osassa tutkijat huomasivat, että älyllisesti nöyrät raportoivat ”kaikkitietäviä” todennäköisemmin osallistuvansa haastaviin kognitiivisiin tehtäviin ja myös nauttivansa niistä. He kertoivat myös pitävänsä uuden tiedon etsimisestä ja uusista kokemuksista.

Tutkimuksen viidennessä osassa älyllinen nöyryys yhdistettiin haluun oppia oppimisen itsensä vuoksi – ei ulkoisten tekijöiden, kuten kouluarvosanojen. Älyllisesti nöyrät henkilöt olivat myös avoimempia harkitsemaan vaihtoehtoisia näkökulmia ja valmiimpia muuttamaan omaa tulokulmaansa asiaan kuin älyllisesti ylimieliset.

Erehtyvyyden tiedostaminen jättää tilaa älykkyyden kasvattamiselle

Tutkijat teoretisoivat, että älyllinen nöyryys – siis oman älyllisen erehtyväisyyden tiedostaminen – voi vapauttaa ihmisiä heidän itsekkäistä huolistaan koskien omien tietojen oikeellisuutta. Kun ihminen ei pelkää olevansa väärässä tai mittaa älykkyyttään, hänellä jää enemmän aikaa älykkyytensä kasvattamiseen.

LUE MYÖS: Maailman lyhin älykkyystesti – selvitä älykkyytesi kolmella kysymyksellä

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit täältä.

Lähteet: The Journal of Positive Psychology, PsyPost, Science Alert