Reilusti yli tuhat voittoa pitkällä urallaan ohjastanut Ari Kela on lomaillut alkuvuoden, mutta palaa tällä viikolla tositoimiin. Hänet muistetaan eritoten Derby-sankarien BWT Aeroplanen ja Finn Feverin takaa.
Oulun kupeessa Haukiputaalla vuonna 1958 syntyneen Ari Kelan kiinnostus hevosiin heräsi jo varhain. Ala oli Oulun seudulla 1970-luvulla kovassa nousussa ja vei mukanaan myös nuoren miehen.
Lähipiiristä löytyi tulevia legendoja Jorma Kontion, Pekka Korven ja Antti Teivaisen johdolla. Suurimmaksi idolikseen Kela nostaa kuitenkin etelässä vaikuttaneen Raineri Puikkosen.
- Hän on synnynnäinen hevosmies, joka tietää syvällisesti, miten eläintä kuuluu kunnioittaa ja kohdella, Ari Kela perustelee.
Ensimmäisen kisansa Kela ohjasti 16-vuotiaana oman perheen Anilla. Avausykköstä saatiin odottaa tovi. Sellainen kolahti Hege Boylla kesällä 1975.
Konkreettinen nousu pohjoisen huipulle tapahtui vuonna 1982, kun Kela voitti Äimäraution ohjastajaliigan.
- Vääntö oli kovaa kollegoiden kesken. Eritoten Markku Iivari oli niihin aikoihin sitkas kilpakumppani.
Kun kotirata oli valloitettu, kutsuivat uudet haasteet.
- Ravibuumi oli kuumimmillaan. Koetin vuokrata etelästä ratatallia, mutta kysyntää oli enemmän kuin tarjontaa.
Kuuluisa oululainen hevosenomistaja ja liikemies Jussi Kynsilehto tarjosi vaihtoehtoa.
- Jussi toi maahan jenkkiravureita. Ne joutuivat olemaan ensin karanteenissa Tanskassa, joten menin Jussin ehdotuksesta vuonna 1983 sinne. Jenkeillä laskettiin kilpaakin, ja voittoja kertyi kolmessa vuodessa liki sata.
Pian Tanskan raviurheilu alkoi näyttää nuutumisen merkkejä, ja kun Kelan esikoinenkin saavutti kouluiän, oli muutto Suomeen perusteltu.
Niin alkoivat hektiset ajat, sillä 1990-luvun alussa Kela isännöi sekä Forssan ratatallia että Laukon kartanon karsinoita. Treenattavia oli enimmillään 70, ja henkilökuntaa niin, etteivät sormet riittäneet laskemaan.
Tallista löytyi arvovarsoja ja suurien lähtöjen sankareita.
Vuonna 1997 tuli kuitenkin seinä vastaan.
- Astma paheni ja selkä meni leikkauskuntoon.
Startti- ja voittomäärät romahtivat. Kela mietti jo toista ammattia, mutta kun kutsumuksesta on kyse, oli comeback lopulta ainoa vaihtoehto.
Kela oli asunut jo vuosikausia Lempäälässä, mutta uusi nousu alkoi pohjoisesta.
- Minulla oli laajat kontaktit synnyinsijoilla, ja uskolliset hevosenomistajat alkoivat antaa ohjastettavia. Työnkuvaa piti miettiä uudessa valossa, kun siirryin valmentajasta lainaohjastajaksi. Lisäksi kilpailumatkat etelästä pohjoiseen olivat pitkiä, mutta tie ei ole koskaan kuluttanut minua, päinvastoin.
Vanhan mestarin paluu oli komea. Kun vuonna 1997 tilastoihin tuli vain yksi täysosuma, oli voittosaldo viisi vuotta myöhemmin 124.
Valinnanvapaus arjessa
Sittemmin voittotahti on hivenen laantunut, mutta Kela kipparoi ohjastettaviaan vuodesta toiseen tasaisen varmalla menestyksellä. Viime kaudella voittoja lohkesi 61 kappaletta, mikä on paras saldo sitten edellä mainitun ennätyskauden 2002.
Nykyään leipä ei ole yksistään ohjastamisesta kiinni.
- Teen aamupäivät työmaiden sähköistyksiä sun muita. Illalla mennään ajamaan kilpaa, mutta aina ei ole pakko lähteä. Nykymallissa minulla on valinnanvapaus.
Ruuhkavuosiin Kela ei pode kaipuuta.
- Näin on hyvä. Kun pyörität isoa tallia, ovat huoli ja stressi aina läsnä.
Kela asuu edelleen Lempäälässä, mutta viettää viljalti aikaa nuoruuden maisemissa Haukiputaalla. Siellä kelpaa kelata uran kohokohtia.
- Sykähdyttävin voitto tuli vuonna 1990 Finn Feverillä Derbyssä. Silloin sitä ei kiireen keskellä tajunnutkaan, kuinka iso juttu se oli. Vasta myöhemmin voiton merkitys uran – ja koko elämänkin - kannalta on kirkastunut. Saan edelleen kylmiä väreitä, kun ajattelen sitä lähtöä.