Kaksioremontti: väliseinien rakentaminen ja levytys

Vanhat seinät skannattiin seinätutkalla sen varmistamiseksi, ettei porattaessa osuttaisi sähkö- tai vesijohtoihin. Runkoon käytettiin kertopuutolppia ja levyiksi kipsilevyä. Rakenteen pystysuoruus varmistettiin luodin avulla. Viereiset seinät olivat betonia, joten pystytolpat kiinnitettiin niihin lyöntitulpilla lukuun ottamatta ylä- ja alapäätä, joissa voitiin tehdä kiinnitys ruuveilla puuhun. Oven saranapuolelle pantiin kaksi kertopuutolppaa päällekkäin.

Kun levytetään kipsilevyllä ovi- ja ikkuna-aukkojen vierustoja, ainoa oikeaoppinen – ja myös valmistajan suosittelema tapa – on se, että käytetään täysiä levyjä. Ei siis leikata erillisiä suikaleita ensin oviaukon viereen ja sitten yläpuolelle, vaan leikataan täydestä levystä pois oven kokoinen pala. Syy tähän on se, että näin saadaan levyjen ohennetut reunat vastakkain. Se on ainoa varma tapa saada aikaan pinta, jossa levyjen saumat eivät jää näkyviin: saumat on nauhoitettava, ja ohennetussa kohdassa nauha on helpoin kitata näkymättömiin.

Tämän mukaan lasketaan myös oviaukon yläpuolelle tulevan saumapuun paikka: kun lähdetään toisesta seinästä täydellä levyllä, sen paikka on 120 cm päässä. Suunnittelussa on hyvä lähteä myös siitä, että vältettäisiin levysaumoja ovien yläpuolella ja ulkoseinillä ikkunoiden alla tai päällä: ne ovat kaikkein herkimpiä liikkumaan ja repeilemään. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ollut mielekästä tilan kapeuden takia.

Tavallisessa kevyessä väliseinässä sopiva ruuvien väli on 15 cm. Jäykistävissä seinissä on noudatettava rakennesuunnittelijan ohjeita. Ruuvin kannan tulee upota levyn pintaan, mutta se ei kuitenkaan saisi rikkoa pintapahvia.

Saumat kitataan tähän tarkoitetulla tasoitteella, jossa on oltava riittävästi liima- ja homeenestoaineita. Sen on myös oltava helppo hioa. Nauha painetaan lastalla tasoitteeseen siten, ettei sen alle jää yhtään ilmaa ja vedetään uudelleen yli samalla aineella. Nauhan on siis jäätävä tasoitemassan sisään. Kannattaa pyrkiä heti mahdollisimman sileään pintaan, jolloin hiomisessa päästään vähemmällä. Samoilla lämpimin vedetään tasoite myös muiden ruuvinkantojen päälle; tässä tuntee heti, jos joku on jäänyt koholle ja se on helppo upottaa saman tien joko vasaralla kopauttamalla tai ruuvinvääntimellä.

Kipsilevyn saumaamiseen saa käyttää ainoastaan paperinauhaa. Edelleenkin kuulee jopa ammattimiehen väittävän, että lasikuitunauhaa voi käyttää – älkää uskoko! Lasikuitunauha ei jousta seinän liikkuessa, paperinauha joustaa.

Sertifioitu sementtikuitulevy helpottaa vedeneristystyötä

Kellarissa sijaitsevien märkätilojen seiniin valittiin molemmin puolin valmiiksi vedeneristetty sementtikuitulevy. Tämä Kaakeliluja -levy on VTT:n sertifioima tuote, joka on tarkoitettu nimenomaan märkätiloihin – muualle sitä ei pidä asentaa. Saumojen ja ruuvinkantojen eristämiseen on erityinen muoviteippi, mutta ennen sen kiinnittämistä levy on puhdistettava huolellisesti pölystä. Levyt voi halutessaan vedeneristää normaaliin tapaan vahvikekankaita käyttäen, mutta silloin muoviteippiä ei saa käyttää. Saunassa levyä voi käyttää vain noin 30 cm korkeuteen, koska vedeneriste ei kestä 70 astetta korkeampia lämpötiloja.

Sementtikuitulevy irrotetaan lattiasta bitumihuopakaistalla, joka ehkäisee kapillaarisen kosteuden nousemisen. Rako kitataan elastisella massalla.

Valmistajan ohjeiden mukaa koolaus on keskeltä keskelle 400 mm. Levyt kiinnitetään joko harva- tai tiuhakierteisillä hobau-ruuveilla riippuen siitä, onko ranka puuta tai terästä. Ruuvijako on levyn reunoilla 20 cm, keskellä 30 cm. Apureikiä ei tarvita vaan ruuvaus voidaan tehdä suoraan levyn läpi. Levyä voi työstää monin tavoin esim. sirkkelillä tai käsisahalla, mutta katkomiseen on kätevänä apuna erityinen urastin. Sillä piirretään levyn pintaan ura, jota pitkin levy katkeaa nätisti vain kevyesti taittamalla. Myös mattoveitsi ajaa saman asian. Levyn reunat siistitään kipsilevyraspilla.

Ne levyn päät, jotka eivät jää teippien tai nurkissa vedeneristemassan ja vahvistekankaan alle – siis sellaiset, jotka tulevat esimerkiksi oven reunoihin – käsitellään erikseen vedeneristemassalla. Jos levyyn tulee asennuksen aikana kolhuja, ne eivät välttämättä vaikuta sen vedeneristävyyteen. Isommat, usean sentin kokoiset on kyllä syytä käsitellä vedeneristeellä.

Lisätietoja: Oy Minerit Ab, www.minerit.fi

(JKA 12.1.2007)