Uudenvuoden rakettihuvittelut ovat aiheuttaneet useita silmävammoja ihmisille, mutta vahinkoa aiheutui myös useille luonnonvaraisille eläimille.
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisille uusivuosi on kiireistä aikaa ja kaikkea muuta kuin ilottelua.
– Taas on tullut enemmän puheluita näiden kahden vuorokauden aikana kuin mitä tavallisesti joulu-tammikuussa tulee.
– Ihmiset soittavat aivotärähdyksen saaneista linnuista ja nilkuttavista peuroista, puheenjohtaja Nella Muurinen kertoo MTV Uutisille.
Kuten useat koirat, myös luonnonvaraiset eläimet säikkyvät ilotulitusrakettien kovaa ääntä ja välähtelyjä.
– Linnut lähtevät karkuun ja törmäävät esimerkiksi puihin saaden aivotärähdyksen ja muita törmäysvammoja.
Muurisen mukaan heikossa kunnossa olevan linnun löytänyt ihminen harvoin itse todistaa sen törmäämistä puuhun tai rakennuksiin.
Kuitenkin aivotärähdyksestä kärsiviä lintuja tuodaan vapaaehtoisille hoitoon reilusti enemmän juuri uudenvuoden aikana kuin muulloin.
– Kyllä se on merkki siitä, että raketit säikäyttävät eläimiä ja johtavat vammoihin, Muurinen painottaa.
Lue myös: Minna ja Miikka pakenevat Remin kanssa ilotulituksia maan alle – eläinlääkäri: Näin lemmikkien pelko-oireita voi lievittää
Kanadanhanhen elämä päättyi
Useimmiten rakettien uhreiksi joutuvat isommat linnut tai ainakin ne tulevat helpommin ihmisten huomaamiksi.
– Eilen illalla esimerkiksi Töölönlahdelta tuli yksi kanadanhanhi vapaaehtoiselle hoitoon. Nokasta ja suusta oli vuotanut verta. Valitettavasti hanhi kuoli illan aikana.
Tämä kanadanhanhi kuoli uudenvuodenaattona saamiinsa törmäysvammoihin. Todennäköisesti se oli lentänyt päin puuta säikähdettyään ilotulitusrakettia.
Vapaaehtoiset eläintenhoitajat lähettivät hanhen vielä Ruokavirastoon tarkistettavaksi, mutta kuolinsyyn tuloksia joutuu odottamaan viikkoja.
– Kyllä ne törmäysvammoilta vaikuttivat, Muurinen huokaa.
Lintujen lisäksi ilmoituksia tehdään paljon jalkansa loukanneista peuroista.
– Todennäköisesti peurat säikähtävät raketteja ja säikähtäneenä liukastelevat helpommin karkuun juostessaan.
Lue myös: Petoyhdyshenkilö Espoon epäillystä susilaumasta: "Kotieläimet tai lapset voivat olla vaarassa"
Letkuruokintaa suoraan kupuun
Usein törmäysvammoja saaneet hanhet, sorsat ja muut linnut voivat olla niin pahoin vammautuneita, etteivät ne pysty syömään itse.
– Vapaaehtoiset ottavat vahingoittuneet linnut ensihoitoon, jos Korkeasaari ei ole auki ja vievät sitten Korkeasaareen toipumaan.
– Jos lintu ei kykene itse syömään, siellä annetaan sille ravintoa letkulla suoraan kupuun (linnuilla ei ole vatsalaukkua vaan kupu).
Muurisen mukaan lepo, ravitsemus ja lämpö ovat ainoita keinoja auttaa vammautuneita lintuja.
Aina se ei kuitenkaan riitä, kuten Töölönlahdelta löytyneen, uudenvuodenaattoiltana kuolleen, kanadanhanhen kohtalo osoittaa.
Tarvittaessa loukkaantuneet eläimet saavat myös eläinlääkärin hoitoa.
Lue myös: Koiria suojataan susilta nyt uudella keinolla Suomessa
Ilotulitteita ammutaan tahallaan eläimiä päin
Hyvin tyypillinen uudenvuoden puhelu eläinsuojeluun on havainto lapsista tai nuorista, jotka ampuvat papateilla tai muilla ilotulitteilla tahallaan kohti lintuja tai muita eläimiä.
– Se on tahallista kiusantekoa. Lapsille olisi hyvä pienestä asti opettaa, ettei eläimiä saa tahallaan kiusata, Muurinen painottaa.