Kannabiksen käyttö lisääntyy ja asenteet sitä kohtaan lievenevät, mutta työelämässä ilmiöön ei ole vielä laajemmin herätty. Työpaikkojen päihdeohjelmissa ja työterveyshuollossa kannabis nousee melko harvoin esiin.
Päihdealan asiantuntijoiden mukaan kannabiksen haittojen ehkäisemisessä paras keino on keskustelu, koulutus ja valistus huumeen säännöllisen käytön haitoista. Huonompi vaihtoehto on lähteminen laajoihin huumeseulontoihin ja tiukkaan kontrollointiin ilman hoitoonohjausta.
Kymmenessä vuodessa kannabista kokeilleiden ja viikoittain käyttävien määrät ovat kaksinkertaistuneet. Yhä useampi myös ajattelee, ettei kannabiksen käytöstä pitäisi rangaista.
– Meni hyvin kauan siihen, että alkoholista alettiin puhua työpaikoilla. Keskustelu kannabiksesta on vasta alkanut, huomauttaa asiantuntija Kim Kannussaari Ehkäisevä päihdetyö Ehyt -yhdistyksestä.
A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin mielestä työpaikoilla ja työterveyshuollossa kannabis pitäisi nostaa alkoholin rinnalle.
Kannabis näkyy toistaiseksi varsin vähän työterveyshuollossa ja hoitoon ohjauksessa alkoholiin verrattuna. Kannabiksesta ei myöskään järjestelmällisesti kysytä kuten alkoholista, jonka riskikäyttöä selvitetään esimerkiksi audit-testillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viikoittain kannabista käytti vuonna 2014 noin 35 000 suomalaista. Päivittäiskäyttäjiä oli 5 000–6 000.
Kannabis alkoholin rinnalle
A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mielestä työpaikoilla ja työterveyshuollossa kannabis pitäisi nostaa alkoholin rinnalle – myös siksi, että kyseessä on laiton päihde.
Työpaikoilla huumetestejä tehdään yli satatuhatta vuodessa, etenkin kuljetus-, energia- ja turvallisuusaloilla sekä terveydenhuollossa. Yleisin huumelöydös on kannabis, jota löytyy yhdeltä sadasta testatusta.
Myös oppilaitoksissa on mahdollista tehdä huumetestejä. Yli 60 tutkinnossa voidaan myös perua opiskeluoikeus päihderiippuvuuden takia.