Älä tee tätä virhettä, kun suojaat kasvoja pakkasella – "Iho voi paleltua itse asiassa herkemmin"

Paras tapa välttää ihon paleltuminen on välttää itse pakkasta. Se ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

– Iho kuivuu kovilla pakkasilla, koska ilmankosteus on alhainen ja silloin ihosta haihtuu enemmän kosteutta, kertoo SKY-kosmetologi Hannele Montonen oululaisesta kauneushoitola Harmonysta.

Ihoa kuivattavat karut olosuhteet, kuten hyisen kuiva viima ulkona, kuiva sisäilma ja sähkölämmitys.

– Ihosta haihtuu paljon kostettua ja sen luontainen suojakerros heikkenee talvisin, Montonen kertoo.

Lue myös: Älä himolenkkeile tänään! Pakkanen on sydämelle riski

Vaseliinia ja Vitalista poskille

Moni muistaa lapsuudesta sen, että kovilla pakkasilla poskille siveltiin vaseliinia tai Vitalista suojaamaan ihoa talven kirpeältä viimalta.

Vaseliinin kaltaiset paksut mineraaliöljyvoiteet eivät kuitenkaan ole hyvä tapa suojata oman tai lapsen ihoa talven pakkaselta.

– Ei se ole hyvä käytäntö. Minullekin äiti laittoi vaseliinia poskille ollessani lapsi, Montonen muistelee.

Syy on nimenomaan vaseliinin mineraaliöljypitoisuudessa.

– Se ei imeydy ihoon, vaan jää siihen ihon pinnalle ja tekee siihen kalvon. Silloin iho voi paleltua itse asiassa herkemmin, Montonen kuvailee.

Vanhan uskomuksen taustalla on luultavasti ajatus siitä, että paksu voidekerros ehkäisisi ihon paleltumista.

– Vitaliksen kanssa on ihan sama juttu, eli se ei ole hyvä pakkasvoide, Montonen toteaa.

Myös Mehiläinen kehottaa välttämään niin kutsuttujen pakkasvoiteiden käyttöä, koska ne voivat sitoa kosteutta ihon ja pakkasvoiteen väliin. Se jäähdyttää ihoa vielä enemmän ja voi lisätä paleltumariskiä.

Iholle muodostuneen kalvon läpi ei myöskään ihon oma kosteus ja hiki pääse haihtumaan. Se voi johtaa iholla olosuhteisiin, jotka aiheuttavat herkemmin paleltumia. Muutenkaan ei ole hyvä, jos iholle muodostunut hiki ei pääse haihtumaan.

Talvi nipistelee ihoa! Ihotautilääkäri kertoo, mitä ei kannata tehdä. Juttu jatkuu videon alla.

Vedetön kasviöljyjä sisältävä suojaava balm-voide on parempi vaihtoehto

Mineraaliöljyisten ja vesipohjaisten rasvojen sijaan Montonen suosittelee käyttämään talvipakkasilla vedettömiä balm-voiteita, jotka sisältävät luontaisia kasviöljyjä ja -vahoja.

– Tällaisia ovat esimerkiksi sheavoi, avokadoöljy, jojobaöljy ja auringonkukkavaha, Montonen luettelee.

Ulos kylmään kannattaa lähteä mieluummin voiteen kanssa kuin ilman.

– Vedettömät balm-voiteet imeytyvät osaksi ihoa, eivätkä jää kalvoksi sen pintaan. Ne hoitavat ja vahvistavat ihon suojakerrosta samalla, kun suojaavat sitä pakkaselta, Montonen kertoo.

Muut ihoa kosteuttavat ihonhoitotuotteet kannattaa levittää iholle ainakin puoli tuntia ennen ulos lähtemistä. Näin ne ovat ehtineet imeytyä.

– Jos on oikein vesipitoinen tuote, niin se lisää paleltumisriskiä, Montonen muistuttaa. 

Montonen vinkkaakin iholle "kerrospukeutumista" yhden paksun vaseliinikerroksen sijaan. 

– Eli useampien hoitotuotteiden kerrostaminen on tehokas keino suojata ihoa talvi-ilman rasitukselta ja estää kosteuden haihtumista ihosta, hän ehdottaa. 

Lue myös: Lauran, 14, nilkat paleltuivat pakkasella – lääkäri kertoo uhkaavan oireen, jota ei saa jättää huomiotta: "Äärettömän hälyttävä merkki"

Lapsen ihon paras suoja on oikeanlainen vaatetus

Lapsen herkän ihon paras suoja on vaatetus, ei paksu kerros Vitalista.

– Tärkeintä on se, että suojaa vaatteella sen lapsen ihon, Montonen muistuttaa.

Lapsen kasvoja voi suojata parhaiten esimerkiksi käytännöllisellä kypärämyssyllä, jonka saa nostettua ylemmäksi poskille suojaksi.

– Lapsen iho on ohuempi ja herkempi, eli se paleltuu myös herkemmin, Montonen muistuttaa.

Sen lisäksi, että lapsen ihon suojaa kylmältä säältä, muistuttaa Montonen seuraamaan lapsen ihoa ulkona.

– Seuraa, miten se reagoi pakkasessa ja viimassa. On tärkeää, ettei lapselle tule liian pitkää ulkoilua kovilla pakkasilla, hän toteaa.

Lue myös: Ihotautilääkäri neuvoo kuivan talvi-ihon hoidossa – nyrkkisääntö ykköstuotteen käyttöön: "Kilo pitäisi mennä kuukaudessa"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Osittainen lähde: Mehiläinen