Sosiaalisessa mediassa levisi tällä viikolla kuva teinitytön paleltuneista nilkoista. Lääkäri muistuttaa, että paleltumia voi ehkäistä huolehtimalla muun muassa oikeanlaisesta vaatetuksesta.
Viime perjantaina kouvolalainen Laura, 14, lähti kaveriensa kanssa ulos kovassa pakkasessa nilkat paljaana farkun puntit käännettynä, lyhytvartiset sukat ja tennarit jalassa. Äiti Eeva Toikka kertoo MTV Uutisille, että nuoret olivat ulkona melko kauan ja olivat oikaisseet jossain vaiheessa pienen lumisen pellon poikki.
Lauran jalat muuttuivat pian melko hurjannäköisiksi. Iho alkoi tummua jo perjantai-iltana. Sunnuntaihin mennessä tyttö oli alkanut valitella kipua. Maanantaina hän ei enää pystynyt kävelemään kouluun, sillä jalat olivat niin kipeät.
Artikkeli jatkuu kuvan alla.
Lauran paljaat nilkat paleltuivat pahasti. Kuvituskuva.
Lauran jalat paleltuivat niin pahoin, että hän tarvitsee liikkumiseen koulussa ja muualla kyynärsauvoja. Kotona hän pärjäilee ilman, kun saa jostain otettua tukea.
Lääkäri arvioi, että menee viikko tai kaksi, ennen kuin kävely lähtee parantumaan. Jalat ovat vielä vähän turvoksissa. Ne ovat hyvin herkät ja paikallaan seisominen on vaikeaa.
Eeva jakoi kuvan tyttärensä paleltuneista nilkoista Facebookissa varoittaakseen muita. Julkaisu lähtikin leviämään sosiaalisessa mediassa nopeasti ja nousi uutisotsikoihin asti. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Lue myös: Miksi nuorten täytyy kulkea talvisin nilkat paljaina? Tyylikonsultti paljastaa – ja kertoo myös, saako vanhempi päättää teinin vaatteista
Jalkojen kipeytyminen yllätti
Eeva kertoo varoitelleensa tytärtään aiheesta jokusen vuoden. Äidilleen Laura perusteli, että paljaat nilkat ovat muoti-ilmiö.
– Pitkät sukat näyttävät kuulemma tennarien kanssa tyhmiltä, Eeva huokaisee.
Sekä Eeva että Laura yllättyivät kuitenkin siitä, miten pahasti jalat voivat kipeytyä.
– Lauran tilanne on kuitenkin vielä aika lievä, hänen jalassaan on yksi rakkula. Hurjaa ajatella, että niille olisi voinut käydä vieläkin pahemmin
– Toivottavasti pysyvät nilkat talvipakkasilla piilossa.
Vaikka nuorten paljaat nilkat talvipäivinä kauhistuttavat aikuisia, eivät nilkat palellu kovin herkästi – varpaat pikemminkin, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta kertoo.
Paleltumavammoja syntyy erityisen herkästi kehon ääreisosiin, kuten varpaisiin, korviin, nenään, sormiin ja poskiin, joissa verenkierto on heikompaa ja kylmäaltistus suurempaa.
Paleltumien eri tyypit – voi syntyä jo pikkupakkasessa
Paleltumia on kahta tyyppiä, joista tavallisin on paikallinen paleltuma. Se aiheutuu ruumiinosan altistuessa kylmälle, jolloin kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Paikallisia paleltumia syntyy erityisesti alle –20 asteen pakkasissa.
Tuuli lisää pakkasen purevuutta ja voi johtaa paleltumavamman syntymiseen nopeastikin.
– Jos on kova tuuli ja vähänkin pakkasta, vaikutus moninkertaistuu, ja käytännössä voi jo muutamassa minuutissa tulla paleltumavammoja, Vänni kertoo.
Jos paljas iho koskettaa jotain todella kylmää tai lapsi nuolaisee kielellä metallitankoa, voi syntyä kontaktipaleltuma.
Toinen paleltumatyyppi on immersiovamma eli kylmävesivamma, joka syntyy pitkäaikaisen kylmän ja kostean altistuksen seurauksena. Juoksuhautajalaksikin kutsuttu vaurio tapahtuu yleensä pakkasta korkeammissa lämpötiloissa, 0–10 lämpöasteessa.
Paleltumien oireet
Valkoiseksi muuttuneet kehon ääriosat ovat merkki siitä, että sisälle pitäisi mennä heti lämmittelemään. Kuvituskuva.
Paikallinen paleltuma aiheuttaa aluksi pistelyä, kipua ja tunnottomuutta. Vähitellen paleltuneeseen kohtaan kehittyy värimuutoksia: ensin kalpeutta ja punoitusta, lopulta sinerrystä.
– Jos nenänpää tai korvalehdet muuttuvat valkoiseksi, se on äärettömän hälyttävä merkki, Vänni varoittaa.
– Silloin pitää kipin kapin mennä sisälle lämmittelemään.
Vaikeammissa paleltumavammoissa iholle nousee kirkkaita tai verisiä rakkuloita. Rakkulat sekä laaja paleltuma-alue ovat syitä hakeutua välittömästi hoitoon.
Immersiovamma syntyy tyypillisesti jalkaan. Myös sen ensioireita ovat kihelmöinti ja kutina, joka voi edetä tunnottomuudeksi. Huonontuneen verenkierron seurauksena jalat voivat muuttua punaisiksi tai sinisiksi ja myöhemmin turvota ja alkaa haista mädälle.
Lue myös: Alokkaan sormet paleltuivat pahasti taisteluharjoituksessa Vekaranjärvellä – varusmies evakuoitiin harjoituksesta hoitoon
Paleltumien itsehoito
Paleltuneelle ihoalueelle nousseet rakkulat ovat syy hakeutua välittömästi hoitoon. Kuvituskuva.
Lievää paleltumaa voi hoitaa kotona lämmittämällä kylmettynyttä aluetta noin 40-asteisessa vedessä puolisen tuntia. Liian kuumassa vedessä tai avotulen ääressä paleltunutta kohtaa ei tule sulatella, sillä alueen tunnottomuus voi johtaa palovamman tai kudosvaurioiden syntymiseen.
Paleltunutta kohtaa ei tulisi hangata, sillä myös se voi aiheuttaa kudosvaurioita. Jos ihminen on pahasti kylmettynyt, voi kehon ääreisosien hankaus ja liikuttelu olla haitallista myös sydämelle.
– Siinä voi tulla rytmihäiriöitä, jos kauhean massiivinen määrä kylmää verta alkaa liikkumaan, Vänni kertoo.
Alkoholi ei sovi paleltuneen sisäiseksi lämmittäjäksi, sillä alkoholi lisää lämmönhukkaa ihon pintaverisuonia laajentamalla sekä heikentää lämmönsäätelyä esimerkiksi lihasvärinää vähentämällä.
Myös tupakointia tulee välttää hoidon aikana ja kylmässä ollessa, sillä tupakointi supistaa verisuonia kehon ääreisosissa.
Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät palaa paleltuneelle alueelle tunnissa, tulee hakeutua välittömästi lääkärin pakeille.
Lue myös: Teini unohti yhden tarpeellisen asian talvipukeutumisessa – äiti varoittaa seurauksista: "Hän kärsi sietämättömistä kivuista"
Paleltumien ehkäisy
Kunnon vaatetus ehkäisee paleltumien syntymistä. Kuvituskuva.
Paleltumia voi ehkäistä huolehtimalla riittävästä ja kosteutta eristävästä vaatetuksesta sekä välttämällä nestehukkaa, joka heikentää verenkiertoa ja näin ollen lämmönsiirtoa. Alkoholia ei kannata lämmikkeeksi nauttia, sillä se kuivattaa kehoa ja lisää myös tällä tavalla paleltumavaaraa.
Kehon ääreisosien verenkiertoa kannattaa pakkasella ylläpitää kohtuullisella liikunnalla.
Korona-aikana katukuvaan ilmestyneistä kasvomaskeista on hyötyä myös kylmillä keleillä, sillä ne estävät paleltumille alttiiden kasvojen osien jäätymistä. Myynnissä on muitakin naamaa suojaavia lämmittäjiä, kuten huiveja ja kommandopipoja. Ulos lähtiessään tulee muistaa vetää ylleen korvat peittävä lakki, lämpimät hanskat ja villasukat.
Pakkasvoiteisiin sen sijaan ei kannata turvautua, sillä niiden iholle muodostavan kalvon alle voi jäädä kosteutta, joka jäätyessään palelluttaa ihon entistä herkemmin.
Kylmävesivammaa voi ehkäistä pitämällä jalat puhtaina, lämpiminä ja kuivina.
Lue myös: Hattu ei ole tärkein suoja kylmää vastaan – 4 tapaa, joilla pysyt lämpimänä paukkupakkasilla
Paleltumavammoille altistavat tekijät
Verisuonia supistavat lääkkeet, kuten sydänsairauksien hoidossa käytetyt beetasalpaajat, lisäävät paleltumisen riskiä. Myös tupakointi ja alkoholin käyttö herkistävät paleltumille.
Pienet lapset ja erityisesti muistisairaat vanhukset ovat terveitä aikuisia alttiimpia paleltumille. Etenkin imeväisikäisillä rasvakerros on ohut eikä lämpöä tuottava lihasvärinämekanismi ole vielä kehittynyt. Lisäksi lapsilla ihon pinta-alan suhde kehon tilavuuteen on suurempi kuin aikuisilla, jolloin he menettävät enemmän lämpöä.
Kertaalleen paleltunut ihoalue on herkkä paleltumaan uudelleen. Hoidosta huolimatta paleltumavammoista voi jäädä jälkioireiksi tuntohäiriöitä, nivelkipuja, liikahikoilua ja kylmänarkuutta.
Lue myös: Vanhus haahuili t-paitasillaan Helsingissä – Sini, 30, oli ainoa, joka pysähtyi: "En voi ymmärtää ihmisiä, jotka ovat kävelleet ohi"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Osittaislähde: Terveyskirjasto