Moni levittää aurinkovoidetta aivan liian vähän – ihotautilääkäri kertoo, kuinka mittaat oikean määrän

Aurinkorasvan käytöstä jankuttaminen ei ole vain kosmetiikkafirmojen lobbausta, sillä ihon palaminen ja ruskettuminen altistavat ihosyöville.

Ruskettuminen on ihon keino suojautua auringon UV-säteitä vastaan ja sitä voidaan jopa sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi. Melanoomariski voi olla jopa tuplaantunut, jos iho palaa viisi kertaa kymmenen vuoden sisällä. 

Riskeistä huolimatta ihmiset käyttävät aurinkosuojavoidetta aivan liian vähän, kertoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta.

– Vain noin kolmasosan siitä, mitä pitäisi käyttää. Oikea määrä on yksi teelusikallinen yhtä ihoaluetta kohden.

Käytännössä siis yksi teelusikallinen aurinkorasvaa riittää suojaamaan esimerkiksi kasvot tai yhden käsivarren olkapäästä sormien päihin riittävän hyvin. 

Riittääkö yksi teelusikallinen aurinkorasvaa varmasti? Katso yllä olevalta videolta, kuinka aurinkosuojavoiteen pakkaus ja voiteen koostumus vaikuttavat asiaan.

UV-säteily puolittuu, kun…

Pilvet, varjot ja keskipäivän auringon välttely puolittavat UV-säteilyn määrän, mutta erityisesti ulkomailla suomalaisen kannattaa pitää huolta rasvauksesta silti.

– Ulkomailla iho voi palaa helposti pilvisestä tai puolipilvisestä säästä huolimatta, koska UV-säteilyn määrä on niin kova.

Lue myös: "Rusketusta voisi sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi" – kolme faktaa ihosyövästä, jotka kannattaa painaa mieleen

Kemiallinen rasva kestää iholla kauemmin

Ihon suojaamisen kannalta sekä fysikaalinen, kemikaalinen että näiden sekoitus aurinkorasvoista toimii hyvin, mutta tiettyjä seikkoja kannattaa ottaa huomioon, kun rasvaa valitsee.

– Herkälle, kuten ruusufinni-iholle, kannattaa valita fysikaalisia filttereitä sisältävä rasva. Pienille lapsille käytetään usein myös fysikaalista aurinkorasvaa.

Kyrklund muistuttaa, että apteekeista löytyy sopivia rasvoja myös erilaisten ihojen erikoistarpeisiin.

Esimerkiksi pisamikkaalle ja akneiholle on saatavilla sopivia tuotteita. Samoin maksaläiskiä herkästi saaville on olemassa omia tuotteita.

Herkälle iholle ei niinkään suositella kemiallista aurinkorasvaa sen vuoksi, että se imeytyy ihon sisään, kun taas fysikaalinen voide jää ihon pintaan.

– Kemikaalinen aurinkosuojavoide pysyy iholla hyvin, vaikka hikoilee. Se ei jätä iholle näkyvää vai tuntuvaa kalvoa ja siksi se sopii esimerkiksi kasvoille hyvin.

Fysikaaliset titaani- ja sinkkioksideja sisältävät aurinkorasvat taas jättävät iholle kalvon, joka ei kestä hikoilua ja ihon pyyhkimistä, vaan pyyhkiytyy iholta pois.

Lue myös: Kehittyykö syöpä aina olemassa olevaan luomeen? Ihotautilääkäri vastaa

UV-indeksi kertoo aurinkorasvan välttämättömyydestä

Kyrklund vinkkaa, että Suomessa aurinkorasvaa kannattaa käyttää aina, jos UV-indeksi on enemmän kuin kolme.

Perusohjenuora rasvan lisäämisestä pitkin päivää on se, että rasvaa tulisi hölvätä kahden tunnin välein.

Katso alla olevalta videolta, miten voit varjon perusteella päätellä, onko aurinkorasvan käyttö tarpeen vai ei. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Syöpä vai sittenkin jotain viatonta? Tätä kaikkea ihon alta löytyvä patti voi olla

Nämä ihoalueet usein unohtuvat

Aurinkorasvaa levitettäessä herkästi rasvaamatta jäävät korvan lehdet ja huulet.

– On hyvä muistaa, että myös nämä ovat alueita, joihin tulee ihosyöpiä. Huulten rasvaukseen on saatavilla aurinkovoidepuikkoja.

Kyrklund vinkkaa vielä, että kaljujen tai harvahiuksisten kannattaa muistaa suojata myös päälaen iho UV-säteilyltä.

Siihen sopivat rasvat tai päähineet. Myös UV-päähineitä ja muita UV-suojalla varustettuja asuja kannattaa harkita, jos oleilee paljon auringossa.

Lue myös: Herpekseen löytymässä viimein parannuskeino?