Kännissä autolla kaverin apuun, väärennöksellä leikkaukseen – pakkotilassa tehdystä rikoksesta ei saa rangaistusta

laki
Pakkotilassa arvioidaan etujen suhdetta: oliko estetty vahinko suurempi kuin sen estämiseksi tehty rikos. Vastakkain voivat olla niin terveys, omaisuus kuin luontoarvot.
Julkaistu 08.05.2017 06:02
Toimittajan kuva

Ville Eklund

ville.eklund@mtv.fi

Hätä ei lue lakia, sanoo sananlaskukin. Myös Suomen laki pitää sisällään mahdollisuuden, että hätätilanteessa on tietyissä olosuhteissa hyväksyttävää toimia lakia rikkoen.

Klassinen esimerkki on tapaus, jossa onnettomuuden vuoksi ihminen jää taivasalle ja on vaarassa paleltua. Jos muuta apua ei ole saatavilla, voi tämän olla perusteltua murtautua havaitsemaansa rakennukseen suojaan säältä.

Rikoslaki 4. luku 5 §

Pakkotila

Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun (hätävarjelu toim.huom.), oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.

Rikoslaissa tällaisesta tilanteesta käytetään termiä pakkotila. Siinä suuremman edun varjeleminen oikeuttaa rikollisen teon. Pakkokeinossa kyse voi olla esimerkiksi tulipalosta tai onnettomuudesta. Uhan on oltava todellinen, pakottava ja yllätyksellinen eikä sen ratkaisemiseen olisi kohtuudella voinut odottaa muunlaista reagointia.

Esimerkiksi vuonna 1993 merivartioston komentaja selitteli liikennesääntöjen vastaista virka-autolla ajamistaan sillä, että hänellä oli virkansa vuoksi kiire vastaanottamaan kutsuvieraita laivalle. Tämä ei korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan ollut pakkotila.

Pakkotila eroaa hätävarjelusta siinä, että hätävarjelu oikeuttaa muuten rikollisen teon suojautumiseksi hyökkäystä vastaan.

Käytännössä pakkotilassa kyse on siitä, että suuri vahinko ja haitta, esimerkiksi ihmisen menehtyminen, estetään pienemmällä rikoksella, kuten murtautumisella rakennukseen tai liikennerikkomuksella. 

Rikkoi liikennesääntöjä pelastaakseen lapsen

Vastaava tapaus on esimerkiksi Vaasan hovioikeuden tapaus vuonna 1989, jossa ambulanssikuljettaja ajoi liikennesääntöjen vastaisella tavalla. Häntä ei tuomittu rangaistukseen, koska kuljetettavana oli vakavassa hengenvaarassa ollut tajuton lapsi.

Vastaavassa tapauksessa Helsingin hovioikeudessa ambulanssikuljettaja kiirehti omalla autollaan ambulanssille päästäkseen pelastamaan hengenvaarassa ollutta lasta.

Mies hoitoon vakuutusväärennöksellä

Jyväskylän käräjäoikeus on aikoinaan hyväksynyt esimerkiksi tapauksen, jossa matkatoimiston virkailijat olivat väärentäneet matkavakuutuksen saadakseen halvaantumisvaarassa olleen miehen Suomeen leikattavaksi.

Viime vuonna kahta henkilöä ei tuomittu laittoman maahantulon järjestämisestä, koska heidän katsottiin toimineen pakkotilan kaltaisissa oloissa.

Koiran voi pelastaa rikkomalla ikkunan, lehmän ampumalla koiran

Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos on ohjeistanut, että pakkotila voi tulla kysymykseen, jos näkee lapsen tai koiran kuumassa autossa. Lämpöhalvauksen merkkien näkyessä, voi kysymykseen tulla viimeisenä keinona rikkoa auton ikkuna. Ensi tulee kuitenkin soittaa hätäkeskukseen, ja pohtia näiden kanssa, onko tilanteen ratkaisemiseksi muita keinoja.

Vuonna 1980 Itä-Suomen hovioikeus katsoi perustelluksi tapauksen, jossa mies ampui saksanpaimenkoiran, joka uhkasi tämän lehmää ja vasikkaa. Vastaavaa on pohdittu myös tilanteessa, jossa karhu hyökkäsi villisika-aitaukseen.

Kännissä apua hakemaan tai antamaan

Rangaitsematta voidaan jättää myös, jos henkilöllä on ollut perustellut syyt olettaa kyseessä olevan pakkotila.

Itä-Suomen hovioikeudessa vuonna 2009 henkilöä syytettiin rattijuopumuksesta. Henkilön ystävä oli lähtenyt tämän luota autolla ja matkalla ajanut puuhun niin, että tämän käsi jäi puristuksiin estäen verenkierron. Kolaroinut soitti ystävälleen ja pyysi tätä tulemaan apuun. Ystävä ajoi paikalle mopollaan, soitti hätäkeskukseen ja yritti auttaa ystävänsä pinteestä siinä onnistumatta. Ambulanssin tultua paikalle palolaitoksella työskennellyt ja pelastustehtäviin kouluttautunut henkilö auttoi näitä pelastamaan ystävänsä. Hovioikeus katsoi tämän toimineen pakkotilassa, koska hän tiesi vain ystävänsä terveyden olevan vaarassa. Teko tapahtui yöllä, matka oli vain 500 metriä eikä paikalla ollut muuta liikennettä. Oikeuden mukaan haitta liikenneturvallisuudelle oli pienempi kun ystävän mahdollinen hengenvaara ja tarvitsema apu.

Jossain tapauksissa pakkotila voi olla myös lieventävä seikka. Vuonna 2001 Kouvolan hovioikeus tuomitsi miehen rattijuopumuksesta vähennettyyn rangaistukseen, kun hän lähti autolla hälyttämään palokuntaa. Mies oli toimillaan sytyttänyt omakotitalon tuleen niin, että hänen puhelimensa oli jäänyt sisälle. Oikeus katsoi, ettei miehen ollut mahdollista muulla keinolla hakea apua.

Tuoreimmat aiheesta

Rikos