Maahanmuuttovirastoon jätettiin viime vuonna ennätysmäärä kansalaisuushakemuksia. Taustalla uskotaan olevan hallituksen suunnittelemat kansalaisuuslain kiristykset.
Suomen kansalaisuutta haki ennätysmäärä ihmisiä viime vuonna. Yhteensä hakemuksia jätettiin 18 296, kun aikaisempina vuosina kansalaisuushakemuksia on jätetty reilusti alle 15 000 kappaletta vuotta kohden.
Edellinen ennätysvuosi kansalaisuushakemuksissa nähtiin vuonna 2021, kun hakemuksia jätettiin yhteensä 14 366. Maahanmuuttoviraston tilastot alkavat vuodesta 2015.
Lue myös: Näin Suomen kansalaisuuden saaminen tiukentuu
"Poikkeuksellista"
Hakemusmäärät alkoivat nousta jo kesällä 2023, jolloin kansalaisuushakemuksia jätettiin jopa yli 1 800 kuukaudessa.
Hakemusmäärän voimakkaan nousun takana on Maahanmuuttoviraston mukaan hallitusohjelman esitykset Suomen kansalaisuuden myöntämiseen.
– Kansalaisuushakemusten määrän nousu etenkin kesäaikaan on poikkeuksellista ja hallitusohjelma julkaistiin kesällä 2023. Lisäksi asiakkailta tuli neuvontapalveluihimme paljon kyselyitä hallitusohjelman kirjauksista, kertoo kansalaisvastuualueen tulosjohtaja Anu Korkeelehto Maahanmuuttovirastosta.
Hakemusmäärien nousu oli Korkeelehdon mukaan yllättävää kesällä, sillä tyypillisesti kesäkuukaudet ovat olleet hiljaisia. Myös joulukuussa 2023 kansalaisuushakemusten määrä nousi yli 1 800 kappaleen.
Kansalaisuushakemuksiin tehdyistä päätöksistä 87 prosenttia oli myönteisiä viime vuonna. Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna 13 077 ihmistä, joista suurin osa, 11 594 ihmistä, sai kansalaisuuden hakemuksen kautta.
Runsaat 1 400 ihmistä sai kansalaisuuden ilmoituksen perusteella. Kansalaisuuden voi saada pelkästään ilmoituksella esimerkiksi jos on entinen Suomen kansalainen tai Suomessa riittävän kauan asunut nuori.
Alkuvuonna 2024 kansalaisuushakemuksia on jätetty jo lähes 3 500 kappaletta.
Kansalaisuushakemusten määrä vuosina 2019– 2024 (maaliskuu).
Käsittely ruuhkautunut
Eniten kansalaisuushakemuksia viime vuonna jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Migrin mukaan kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.
Kansalaisuushakemusten käsittely ruuhkautui viime kesänä poikkeuksellisen määrän myötä, ja se on edelleen ruuhkautunut.
Korkeelehto sanoo, että hakemusten määrä on alkuvuonna hieman laskenut.
– Hakemusmäärien voi odottaa pysyvän suhteellisen korkeina, koska tulevat lakimuutokset tiukentavat kansalaistamisen ehtoja. Aihe on alkanut taas näkyä myös neuvontapalveluissamme.
Yleisin syy kansalaisuushakemuksen hylkäämiseen on ollut kielitaidon puute tai se, että kielitaitoedellytyksestä poikkeamiseen ei ole jätetty riittäviä perusteita tai hakijan henkilöllisyys on jäänyt selvittämättä.
Hallitus esittää tiukennuksia
Hallitus on esitellyt ensimmäisen kolmesta lakihankkeesta liittyen Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamiseen.
Eduskunnalle annetussa esityksessä hallitus esittää asumisajan pidentämistä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen eikä asumisajasta voisi jatkossa poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella.
Myös kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison ja 15 vuotta täyttäneen lapsen asumisaikaa halutaan pidentää neljästä vuodesta viiteen vuoteen.
Seuraavissa esityksissä hallitus haluaa tiukentaa kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen.