Nyt täytyy etsiä emäntä, taisi Sofia-koira miettiä ollessaan hoidossa vieraassa kaupungissa. Alkoi pakomatka Espoon Haukilahdesta osin moottoritietäkin pitkin kohti Helsingin Ullanlinnaa.
Helsinkiläisperhe lomaili Espanjan auringon alla, eivätkä voineet kuvitellakaan, mitä kotona tapahtuu samaan aikaan.
Elettiin torstaiaamua ja serkkujen luokse hoitoon viety viisi- ja puolivuotias Sofia-koira jäi ihmettelemään yksinäisyyttään.
– Serkkuni perhe lähti aamulla kouluun ja töihin. Tämän jälkeen Sofia oli saanut ensin avattua tuulikaapin oven ja tämän jälkeen ulko-oven ja lähtenyt matkaan, kertoo Sofian Espanjassa lomaileva omistaja Eveliina Acosta.
Pakomatka oli alkanut, mutta määränpää oli mysteeri kaikille muille paitsi koiralle itselleen.
– Se on juossut Länsiväylää pitkin väärään suuntaan, siellä on kuulemani mukaan ollut ihan poliiseja jahtaamassa sitä. Lopulta koira on löytänyt kotiportilleen Ullanlinnaan. Täytyy sanoa, että on ihme, ettei mitään käynyt, Acosta päivittelee eilistä tapahtumaa.
Koira istui kotiovellaan
Oikeastaan kukaan Sofian lähipiiriläinen ei ehtinyt huolestua koiran katoamisesta, koska sitä ei huomattu. Tosin sillä välin monet muut havaitsivat koiran pinkovan pitkin kaupunkia.
Lopulta Sofian päästyä tutulle kotiovelleen ei kukaan ollutkaan kotona. Onneksi paikalle sattui helsinkiläinen Mira Merinen.
– Kävelin katua pitkin ja näin erään toisen naisen, joka kääntyi katselemaan oven edessä kököttelevää koiraa. Koira ei kuitenkaan lähtenyt seuraamaan naista, joten ajattelin, että koiran on pakko olla hukassa.
Merinen odotteli noin 15 minuuttia, jos koiran omistaja ilmestyisi paikalle.
– Koira istui oven edessä ja vaikutti siltä, että kovasti haluaisi sinne. Kukaan ei kuitenkaan tullut etsimään koiraa, joten houkuttelin pannattoman ja hihnattoman koiran toimistolleni mukaan. Ilmoitin tapauksesta myös Karkurit.fi-sivulle.
Nälkä oli, mutta ruokaa oli onneksi tarjolla
Koko markkinointitoimisto, jossa Merinen työskentelee, hurmaantui yllätysvieraasta.
– Täällä ei tainnut kukaan tehdä töitä sinä aikana, kun Sofia oli paikalla. Etsimme koko porukalla omistajaa netistä, paijasimme koiraa ja syötimme sitä, Merinen hymähtää.
Toimiston porukka päätti lopulta tulostaa ilmoituksen, joka kiinnitettiin oveen, jonka edestä koira oli löytynyt.
– Veimme kuvattoman ilmoituksen oven eteen. Sieltä soitti muutaman tunnin päästä omistajan äiti, joka kertoi, että hänen tyttärellään oli koira, joka on Espoossa hoidossa, että voisikohan se olla se, Merinen kertoo.
– Hän sanoi puhelimessa, että voisiko se olla Sofia. Sitten kutsuin koiraa sillä nimellä ja se innostui heti!
Omistajan äiti saapuikin toimistolle hetken päästä.
– Omistajan äidin saapuessa Sofia meni ihan noloksi ja halusi heti lähteä. Sofia ei äännähtänytkään koko aikana sen ollessa täällä, mutta kun tuttu ihminen saapui, alkoi kauhea uikutus ja ulina, Merinen nauraa.
"Nyt on teljetty ovet"
Sofia on nyt toimitettu takaisin hoitopaikkaansa Espoon Haukilahteen. Koira on ollut tapahtuneen jälkeen nälkäinen, Acosta kertoo.
Uusista karkumatkoista koira voi enää vain haaveilla, sillä nyt hoitopaikan ovet on teljetty kunnolla.
– Koira on kyllä kiltti muuten, mutta yksin ollessaan se sai näköjään tällaisen päähänpiston, että nyt täytyy etsiä emäntä, Acosta naurahtaa helpottuneen kuuloisena.