Erityisesti yhteisomistussopimukset koirankasvattajan ja ostajan välillä ovat alttiita riidoille. Pahimmillaan tapaukset johtavat poliisitutkintaan ja käräjätupaan.
MTV Uutiset on perehtynyt tapaukseen, joka liittyy kahden koirankasvattajan epäiltyyn asiattomaan toimintaan useammassa koirakaupassa. Käräjäoikeuden mielestä toinen näistä koirankasvattajista on syyllistynyt sen tyyppiseen häirintään, että hänelle on hiljattain asetettu lähestymiskielto. Tilanne kärjistyi niin vakavaksi, että kasvattajalle on asetettu laajennettu lähestymiskielto koiran ostajaan sekä tämän kouluikäisiin lapsiin.
MTV Uutiset ei kerro tässä jutussa paikkakuntia tai nimiä asian arkaluonteisuuden ja poliisitutkinnan vuoksi. Toimitus on tutustunut juttuun liittyviin dokumentteihin.
Kaikki sai alkunsa koirakaupasta, joka tehtiin niin sanottuna yhteisomistussopimuksena eli kasvattaja omistaa tietyn osan koirasta ja ostaja tietyn osan. Tämä johti riitoihin, joita nyt poliisi tutkii. Tässä jutussa olevat kursivoidut siteeraukset ovat koiran hankkineelta henkilöltä.
"Koiran hinta on 1 300 euroa ja minun osuus 650 euroa – rajoittamaton astutusoikeus kahdelle kasvattajalle. Näistä ei ollut aikaisemmin mitään puhetta."
Poliisista ei haluttu kommentoida tapausta, mutta jutun tutkinnanjohtajan mukaan koirakaupat voivat äärimmillään johtaa julmiinkin asioihin. MTV Uutisten tietojen mukaan kyseiseen koirakauppaan liittyy muun muassa epäilty tappouhkaus.
"Kun selvisi, että ostan koiran kokonaan pois yhteisomistajuudesta, yritti kasvattaja saada minulta 800 euroa. En suostunut. Sen jälkeen sain rynnäkkökiväärin kuvan ja uhkauksen. Sitten alkoivat pelottelut, epämääräiset viestittelyt, kiusaaminen mustamaalaamisen ja maalittaminen yleisillä keskustelupalstoilla netissä."
Lue myös: Anne osti koiranpennun, jonka molemmat vanhemmat olivatkin koirasusia – harrastajat pelkäävät, että susitaustaisia koiria päätyy osaamattomiin käsiin
Asiantuntijan vinkit koirakauppaan
Kysyimme asiantuntijalta neuvoa siihen, miten sopimukset koirakaupoista kannattaisi tehdä. Yleisimmät sopimukset ovat tavallisia kauppasopimuksia, joissa koira myydään kerralla uudelle omistajalle sekä sijoitussopimuksia, joissa koira asuu ostajan luona. Koira käy kasvattajalla tekemässä pennut ja sen jälkeen taas palaa ostajalle.
Oma lukunsa ovat yhteisomistussopimukset, jotka ovat herkkiä riidoille.
– Jos koira omistetaan yhdessä, molemmilla omistajilla on tasavertainen päätösvalta koiran elämästä. Toinen haluaa tätä ja toinen tuota. Yhteisen sävelen löytäminen voi olla haasta, sanoo Suomen Koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Vesa Lehtonen.
Lue myös: Lemmikkibuumi sai liikkeelle huijarit: Ostaja ehti pulittaa varausmaksun söpöstä pystykorvasta, jota ei ollutkaan – "Halusin todella sen pennun"
Vaikka riita olisi raju, pääsääntöisesti kasvattaja ei Lehtosen mukaan tuosta vain voi hakea koiraansa takaisin.
– Korkeintaan viranomaisen avustuksella voi hakea takaisin. Silloinkin yleensä kyse on sijoituskoirasta. Vaikka omistusoikeus olisi jäänyt kasvattajalle, lainsäädännön mukaan pitää tapahtua niin isoja rikkomuksia toisella osapuolella, että kasvattajalla olisi oikeus niin sanotusti saada koira takaisin.
Lehtonen neuvoo tekemään rotukoirakaupoista aina kirjallisen sopimuksen.
– Meillä on käytössä Suomen Kennelliiton vakiosopimuspohjat, joissa on otettu huomioon lainsäädännöllisesti niin kasvattajaa kuin ostajaa koskevat seikat.
Kennelliiton mukaan sopimusten ja niihin liittyvien ohjeiden lähtökohta on koiran etu.
Kennelliitto ei suosittele yhteisomistusta
Poliisin tutkiman koirakaupan kaksi kasvattajaa ovat Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen kirjoittaneita kasvattajia. Kyseinen tapaus ei ole kuitenkaan Kennelliitolle tuttu ja vaikka olisikin, liitto ei kommentoisi yksittäistapausta.
– Kennelliitto on ohjeistanut muun muassa tämän tapauksen mukaisesta yhteisomistuksesta, että sitä ei tule käyttää, kertoo liiton eettisen lautakunnan sihteeri, varatuomari Raisa Kiesi.
Suomessa on voimassa vuodelta 1958 laki eräistä yhteisomistussuhteista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ratkaisematon koiran yhteisomistusriita päättyy käräjäoikeudessa koiran myymiseen huutokaupalla.
– Tämä taas ei ole koskaan koiran etu, huomauttaa Kiesi.
600 yhteydenottoa lakimieheen vuodessa
Mikäli kasvattaja rikkoo Kennelliiton sääntöjä tai ohjeita, asiasta voi tehdä ilmoituksen Kennelliitolle. Ilmoitus voi johtaa Kennelliiton eettisen lautakunnan määräämään seuraamukseen.
"Tässä kuukausien aikana on selvinnyt, että nämä kaksi kasvattajaa ovat nähtävästi kiusanneet useita henkilöitä rajusti vuosien ajan. Isoin syy miksi vien tätä eteenpäin, on se että tälle saataisiin stoppi. Jokainen uusi pennun ostaja on mahdollinen huijauksen uhri."
Siitä, kuinka paljon rotukoirakaupoista syntyy riitatilanteita vuositasolla, ei ole saatavissa luotettavaa tietoa. Tilastokeskus ei enää tilastoi käräjäoikeuksien siviiliasioita asianimikkeittäin, joten tiedon saanti on hankalaa.
Kennelliiton lakimieheltä kysytään koiriin liittyviä asioita puhelimitse ja sähköpostitse noin 600 kertaa vuodessa.
Katso videolta neuvot onnistuneisiin koirakauppoihin!