Riita rakkaasta perheenjäsenestä sai surullisen lopun: "Terve koira tapettiin kostonhimoissa"

Tämä artikkeli kertoo monimutkaisesta koirariidasta, joka päättyi koiran lopettamiseen. 

Kuten riidoissa yleensä, kaikilla osapuolilla oli kerrottavanaan omat versionsa tapahtumien kulusta. 

Kyseiseen monisyiseen koirariitaan perehtyessä yksi asia oli alusta alkaen selvää – lemmikkieläimiin liittyvät riitatilanteet ovat erittäin haastavia.

Joskus ratkaisuja riitoihin joudutaan hakemaan Suomen oikeusjärjestelmästä asti, kuten tässäkin tapauksessa.

Voisi kuvitella, että mikäli riidasta on oikeuden päätös, niin asia on sillä selvä. 

Tämä tapaus ei kuitenkaan ollut niin yksiselitteinen. 

Lue myös: Salakuvatusta suojelukoirakoulutuksesta ei syytteitä – saksalaisia kouluttajia olisi liian kallista haastaa oikeuteen

"Ilmoitti, ettei aio palauttaa koiraa"

MTV Uutisten tietoon tulleessa tapauksessa oli kyse sijoituskoirasta. 

Osapuolten välillä tuli erimielisyyksiä muun muassa sopimusehtojen noudattamisesta ja koiran terveydentilasta. 

Riitaa ratkottiin oikeudessa asti. Oikeuden tuomiota ei koskaan ehditty panna täytäntöön, sillä koira lopetettiin.

Käytämme osapuolista tässä jutussa nimityksiä luovuttaja ja haltija. Alunperin koira oli luovuttajalla, sitten haltijalla.

Koira siirtyi osapuolelta toiselle, kun luovuttaja teki koirasta sijoitussopimuksen. Näin koiran hallintaoikeus siirtyi haltijalle. 

Sijoituskoira muutti uuteen kotiinsa. Haltija perheineen eli uudenlaista arkea lemmikkinsä kanssa. 

Koiran terveysongelmat laukaisivat vyyhdin

Alle kaksi vuotta sijoitussopimuksen tekemisen jälkeen koira alkoi haltijan mukaan kärsiä terveysongelmista. 

Haltija kertoo MTV Uutisille käyneensä koiran luovuttajan kanssa keskustelua eläinlääkärikustannuksista, sillä terveysongelmat saattaisivat haltijan valitseman asiantuntijan mukaan olla synnynnäisiä. 

Kustannusten maksajasta ei päästy sopuun, mutta koiran luovuttaja ilmoitti haluavansa kuitenkin itse viedä koiran lisätutkimuksiin. 

Hän haki lemmikin sovittuna ajankohtana, jonka jälkeen tapahtui jotain, mitä haltija ei osannut odottaa.  

– Samana päivänä hän ilmoitti, ettei aio palauttaa koiraa eläinsuojelun laiminlyöntiin ja sopimusrikkomukseen vedoten, koiran haltija kertoo MTV Uutisille yllätyksestä.

Lue myös: Koiranpennut huijattiin kasvattaja Janinalta häikäilemättömästi – ovat edelleen kateissa: "Tämä on ihan hirveää"

Suuria näkemyseroja

Luovuttajan näkemyksen mukaan haltija oli syyllistynyt laiminlyönteihin. Niitä oli hänen mukaansa tapahtunut esimerkiksi koiran hyvinvoinnista ja ravinnosta huolehtimisessa. 

Lisäksi luovuttaja sanoi haltijan rikkoneen sijoitussopimusta antamalla koiran toistuvasti kolmannen osapuolen hoidettavaksi. 

Käytetyn sijoitussopimuspohjan mukaan kummallakaan osapuolella ei ollut oikeutta siirtää sopimuksen mukaisia oikeuksia kolmannelle osapuolelle.

Haltija kiisti laiminlyönnit. Kolmas osapuolikin oli haltijan mukaan ollut kuvioissa pennun saapumisesta asti, ja asia oli hänen mukaansa myös luovuttajan tiedossa. 

Osapuolten näkemykset olivat siis hyvin erilaiset. He eivät päässeet sopuun. 

Luovuttaja ei suostunut palauttamaan koiraa haltijalle.

"Terve koira lopetettiin"

Riitaa lähdettiin selvittämään oikeusteitse.

Aikaa oikeusprosessissa kului yli vuosi, mutta lopulta oikeuden päätös oli selkeä – koiran haltijan hyväksi. 

Käräjäoikeus antoi tapauksesta tuomion. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa, eikä korkein oikeus valituslupaa.

Oikeus velvoitti luovuttajan palauttamaan koiran haltijalle. Lisäksi luovuttaja määrättiin korvaamaan haltijalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. 

Oikeuden tuomiosta huolimatta koira ei kuitenkaan koskaan palannut takaisin haltijalle, vaan sen elämä päättyi eläinlääkärin vastaanotolle.

Luovuttaja mukaan koira oli sairastunut, minkä vuoksi se piti lopettaa. 

Haltijan näkemys on päinvastainen.

– Käytännössä terve koira tapettiin kostonhimoissa, haltijan puoli uskoo. 

Haltija kokee, ettei asiaa kannata enää lähteä ratkaisemaan oikeusteitse, sillä oikeusprosessi on pitkä eivätkä mahdolliset rahalliset korvaukset korvaa menetettyä perheenjäsentä. 

Lue myös: Koiranpennut huijattiin koirankasvattaja Janinalta häikäilemättömästi – huoli on kova: "Tämä on ihan hirveää"

Riitatapauksissa päästään harvoin sopuun

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) saa vuosittain noin reilu sata yhteydenottoa lemmikkieläinten kauppaa koskien. 

Suurin osa yhteydenotoista koskee koiran kauppaa, ja tapaukset liittyvät pääsääntöisesti sopimusasioihin.

– Yleensä kaupanteon jälkeen koirassa havaitaan jokin puute tai sairaus, ja on erimielisyyttä siitä, kenen vastuulla mahdollinen virhe on, KKV:n kuluttajaneuvonnan erityisasiantuntija Kati Korppoo kertoo. 

Koiriin liittyvät riidat ovat Korppoon mukaan haastavia sopia. 

– Näihin liittyy yleensä voimakas tunnelataus, sillä koira on tärkeä perheenjäsen. Juuri tunnesiteen vuoksi osapuolten on vaikea saada tapauksia soviteltua, Korppoo kertoo. 

Tapauksiin voidaan hakea ratkaisusuositusta Kuluttajariitalautakunnasta, mutta käsittelyajat ovat pitkiä. 

Viime kädessä ratkaisua lähdetään hakemaan oikeusteitse. 

Tuomioistuimen ratkaisulla saatavia, esimerkiksi koiria, voidaan periä ulosoton kautta. 

Tapaukset ovat kuitenkin haastavia myös Ulosottolaitoksen näkökulmasta. 

– Eläimien kanssa joskus käy niin, että ne ovat rakkaita ja niitä ei löydy. Voi hyvin olla, että koiralle väitetään tapahtuneen mitä tahansa. Ihmiset yleensä kiintyvät lemmikkeihin kovasti. Tällaisiin väitteisiin olen itse uran aikanani törmännyt, apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistö kertoo. 

Koiraa ei siis välttämättä saada ulosmitattua, jos sitä ei yksinkertaisesti löydetä. 

– Silloin täytäntöönpano päättyy esteeseen. Todetaan, ettei koiraa ole löytynyt. Samalla tavalla kuin velkatapauksissa, aina velkoja ei saada perityksi, Kivistö selventää. 

Kuka vaan voi viedä eläimen lopetettavaksi

Miten on mahdollista, että henkilö, jolla ei ole koiran hallintaoikeutta, voi viedä koiran lopetettavaksi? 

Kysyimme asiaa eläinlääkäriltä. 

Yksityiset eläinlääkärit eivät ole viranomaisia ja näin ollen heillä ei ole pääsyä viranomaisrekisteriin, josta koiran hallintaoikeuden omistajan voisi tarkistaa. 

Yksityiset eläinlääkärit toimivatkin olettaman perusteella. 

– Kun koira tulee vastaanotolle toimenpiteitä, vaikka eutanasiaa varten, tehdään omistajaolettama ja toimitaan sen perusteella, eläinlääkäri Suvi Heinola kertoo.

Heinola ei liity tässä jutussa esiteltyyn tapaukseen.

Eläinlääkärit voivat siis olettaa, että eläimen vastaanotolle tuovalla henkilöllä on oikeus päättää eläimen hoitoon liittyvistä asioista.  

Käytännössä kuka vaan voi tuoda kenen tahansa eläimen lopetettavaksi. 

– Ihminen, joka tuo eläimen eläinlääkäriin ilman omistajan lupaa, syyllistyy petokseen. Tuoja on se, joka rikkoo lakia, ei suinkaan eläinlääkäri, Heinola sanoo. 

Heinola itse näkee asian niin, että eläinlääkäri on aina eläimen oikeuksien puolesta puhuja. 

– Itse aina kysyn, että miksi koira tuodaan lopetettavaksi. Mikäli asiassa on jotain, mikä itseäni häiritsee tai herää epäilys, että eläimen tuojalla ei ole oikeutta tehdä eläimen lopetuspäätöstä, pyrin selvittämään asiaa tarkemmin, Heinola sanoo. 

Selkeää viranomaisreittiä asian selvittämiseksi ei kuitenkaan ole tällä hetkellä olemassa. 

Eläinlääkäreiden päätöksentekoa ohjaavat myös eettiset ohjeet.

– Eläimen eutanasia tai teurastus on hoitovaihtoehto silloin, kun omistajalla tai haltijalla ei ole mahdollisuutta asialliseen hoitoon tai eläimen pitäminen hengissä aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, ohjeissa sanotaan.

Eläimet lainsäädännöllisesti heikoilla

Tämän jutun koirariidan osapuolet ovat yhdestä asiasta molemmat samaa mieltä – Suomen oikeusjärjestelmässä on heidän mukaansa puutteita.

Luovuttaja koki, että oikeuden ratkaisu oli päinvastainen kuin sijoitussopimuksen ehdot. 

Haltija sen sijaan ei ymmärrä, miten tuomiota ei saatu täytäntöön tehokkaammin. 

Myös eläinlääkäri Suvi Heinolan mukaan eläimet ovat lainsäädännöllisesti Suomessa heikoilla.

– Suomen lain edessä eläin on aika lailla omistajansa tavara. Eläimellä ei itseisarvoa Suomen lainsäädännössä ole, mikä on surullista. Eläinlääkärit joutuvat asian kanssa välillä haastaviinkin tilanteisiin, Heinola pohtii.

Koirarekisteri on vain viranomaiskäytössä

Maa- ja metsätalousministeriö päätti vuonna 2021, että kaikki Suomessa asuvat koirat tulee jatkossa tunnistusmerkitä ja rekisteröidä viranomaisrekisteriin. 

Rekisteröinnillä halutaan puuttua esimerkiksi pentutehtailuun. 

Suomessa asuvat koirat olisi pitänyt ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. 

Rekisteristä puuttuu kuitenkin yhä valtaosa Suomessa asuvista koirista.

Lue lisää: Koirarekisteriin ryntäys viime hetkellä, valtaosa yhä ilmoittamatta – seuraamusmaksu uhkana

Koirarekisteri on viranomaiskäytössä ja sen tiedot eivät ole kaikkien nähtävillä.

Ruokavirasto perustelee rekisterin rajaamista viranomaiskäyttöön tietosuojasyillä. 

– Koirarekisteri sisältää koirien haltijoiden henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia tietoja, Ruokaviraston sivuilla kerrotaan. 

Koirarekisterin tietoihin voidaan Ruokaviraston mukaan kuitenkin antaa pääsy myös viranomaisen toimeksiannosta toimivalle yksityiselle organisaatiolle erityistapauksissa.

Tällaisia viranomaisen toimeksiannolla toimivia toimijoita ovat esimerkiksi niin sanotut löytöeläintalot.

Mikä on sijoituskoira?

Sijoituskoira voi olla koiran ostamisen vaihtoehto. 

Sijoituskoirista tehdään sopimus, jonka ehdot sekä luovuttaja että vastaanottaja hyväksyvät. 

Sopimuspohjana voi käyttää esimerkiksi Suomen Kennelliiton sopimuslomakkeita, jotka on laadittu asiaan perehtyneen työryhmän toimesta.

Kennelliitto ei ole osapuoli sopimuksissa, mutta antaa neuvontaa koiraan liittyvissä sopimusasioissa. 

– Mahdolliset riidat osapuolten tulisi ratkaista neuvottelemalla tai pyytämällä ratkaisusuositusta kuluttajariitalautakunnalta. Sopimusriidan lopullisen ratkaisun saa tuomioistuimesta, Kennelliitto huomauttaa. 

Lue myös: Näin paljon koiran omistaminen maksaa vuodessa – "Tonni pitäisi olla aina jemmassa"

25.2.2024 kello 12.31: Artikkeliin muokattu oikea termi haltija.