Lähimmän partion periaatteen mukaan hälytystehtävälle lähtee ensimmäinen vapaana oleva poliisipartio, riippumatta poliisilaitoksen maantieteellisistä rajoista.
Poliisi aikoo tehostaa valvonta- ja hälytystoimintaansa Suomen syrjäisimmissä kolkissa. Poliisihallitus kertoi asiasta tiistaina tiedotustilaisuudessaan.
Käytännössä tehostaminen tarkoittaa sitä, että syrjäseuduilla kiireellisiin hälytystehtäviin apua lähtee antamaan lähin vapaa poliisipartio – riippumatta poliisilaitoksen rajoista. Kyse on niin sanotusta lähimmän partion periaatteesta.
Näin on toimittu hätätilanteissa aiemminkin, mutta kesäkuusta alkaen käytäntö on osa Poliisihallituksen uutta suunnitelmaa.
Tarkoituksena on, että poliisi näkyisi ja toimisi syrjäisissä maaseutukunnissa nykyistä tehokkaammin. Etupäässä tällaisia alueita on Ylä-Lapissa, Tornion seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla poliisilaitosten raja-alueilla.
Lue taustat: Poliisi haluaa nopeuttaa hälytystehtäviin vastaamista harvaan asutuilla alueilla – jatkossa partio voisi tulla apuun myös muista kunnista
Erityishuomio syrjäkuntiin
Poliisihallituksen työryhmässä on kiinnitetty erityistä huomiota 11 harvaan asuttuun kuntaan, joissa poliisin näkyvyys suunnitelman mukaan lisääntyy ja toimintavalmiusaika paranee.
Nämä kunnat ovat Posio, Salla, Soini, Perho, Lestijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Vesanto, Keitele, Pyhäntä ja Rautavaara, joissa kiireellisiä hälytystehtäviä on keskimäärin yhdestä kolmeen per viikko ja poliisin paikalletulo on viime vuosina kestänyt noin 40 minuuttia.
– Esimerkiksi hätäilmoituksen tullessa Keski-Suomessa, Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella sijaitsevasta Kinnulasta Vaasan hätäkeskukseen, lähin vapaana oleva poliisipartio voi olla Oulun poliisilaitoksen partio Haapajärvellä, joka saa tehtävän hoitaakseen poliisilaitosten rajoista ja eri hätäkeskusalueesta riippumatta, ylikomisario Arto Autio Oulun poliisilaitokselta kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Kiireellisimpien hälytystehtävien määrä on lisääntynyt ja toimintavalmiusaika heikentynyt
Jopa 111 minuuttia
Poliisin edustajat eivät tiedotustilaisuudessa määritelleet konkreettista minuuttimäärää, kuinka paljon poliisin paikalle aapumista kyetään uuden toimintasuunnitelman ansiosta nopeuttamaan syrjäseuduilla.
Lähimmän partion periaatteen uskotaan joka tapauksessa lisäävän poliisin nopeutta ja näkyvyyttä maan syrjäisimmissä kolkissa.
Poliisihallituksen tilastojen mukaan avunsaanti voi pahimmillaan kiireellisissäkin tehtävissä kestää peräti 111 minuuttia. Kyseinen lukema koskee Lapin Savukoskea.
Tiheästi asutulla Uudellamaalla poliisi ennättää paikalle muutamissa minuuteissa hälytyksen saatuaan. Poliisin kaikista hälytystehtävistä noin 97 prosenttia on kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa, loput puolestaan maaseudulla.
Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa toimintavalmiudessa.
Hae oma kuntasi taulukosta
MTV Uutiset pyysi Poliisihallitukselta tuoreimmat tiedot poliisin keskimääräisistä toimintavalmiusajoista kuntakohtaisesti. Tilastoon on laskettu kiireellisimpien eli A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävien toimintavalmiusaikojen keskiarvo.
A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat tehtävät ovat esimerkiksi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvia, välittömästi hoidettavia tehtäviä. Niitä poliisi ei voi laittaa odottamaan ilman perusteltua syytä.
B-kiireellisyysluokan tehtävät pyritään myöskin hoitamaan poliisissa viipymättä, mutta niitä voidaan laittaa odotusjonoon tai ne voidaan keskeyttää kiireellisemmän tehtävän vuoksi.
Katso alla olevasta taulukosta kuntakohtaisesti, kuinka nopeasti poliisi ennättää paikalle kaikkein kiireellisimmissä tapauksissa.
Taulukko kertoo: Tällainen on poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika minuuteissa kaikkein kiireellisimmissä A- ja B-hälytystehtävissä