Yliluonnollisiksi mielletyistä enkelikokemuksista saattaa edelleen painua ihmiseen tietty leima. Silti moni toivoo arkeensa merkkiä enkeleiltä.
Suojelusenkeli, joka kävelee lasten perässä ränsistyneellä sillalla. Jos olet nähnyt tai omistanut tämän taulun, et ole yksin: siinä esiintyy monen suomalaisen suosikkienkeli, 1800-luvulta peräisin oleva suojelusenkeli.
– Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita yltiöuskonnollisuudesta. Se on oikeasti tutkittu juttu! Ei tykätä ateismista, eikä äärimmäisestä uskonnollisuudesta, Helsingin Yliopiston uskontotieteiden professori Terhi Utriainen sanoo.
Utriainen on tutkinut suomalaisten enkelikokemuksia ja julkaissut niistä Enkeleitä työpöydälläni -teoksen. Viime vuosina usko enkeleihin on nostanut päätään: moni uskoo enkeleiden olemassaoloon ja pyytää heiltä esimerkiksi johdatusta arjessaan. Monella Utriaisen haastateltavalla oli arjessa tarve jollekin hyvälle ja ihanalle.
– Tämän päivän ihmisten elämässä on monenmoista huolta. Haastateltavat saivat yhdeksi tärkeäksi avuksi asian, jota kutsun enkeleiden lumoksi. En voi sanoa, miten pitkään se kestää, mutta toki se toi elämään hyvää, Utriainen sanoo.
Nykyaika sallii tunteista puhumisen eri tavalla kuin menneet vuosikymmenet. Samalla yliluonnollisiksi mielletyistä enkelikokemuksista saattaa edelleen painua ihmiseen tietty leima.
– ”Hömppäleima” pyörii jatkuvasti näiden ilmiöiden ympärillä. Ihmisen täytyy ottaa suhde siihen leimaan. Suomi on pitkään noudattanut yhdenmukaista käyttäytymistä ja kulkenut kultaista keskitietä, Utriainen kuvaa.
Lue myös: Suomeen saapuva Lorna Byrne erikoisesta lahjastaan: "En ole koskaan nähnyt ketään, jolla ei olisi suojelusenkeliä"
"Enkeli oli eräänlainen näkymätön tukihenkilö"
Utriaisen mukaan moni etsii työkaluja työstää tunteitaan. Enkelikiinnostus on osa tätä.
– Monet puhuivat, että enkeleiden kanssa ei ole yksin. Eli enkeli oli eräänlainen näkymätön tukihenkilö, Utriainen kuvaa.
Tapahtumajärjestäjä ja Freeflowfactoryn omistaja Catarina Degerman puolestaan uskoo, että kautta aikojen ihmiset ovat kamppailleet elämänsä kanssa. Ratkaisut ongelmiin kuitenkin vaihtelevat aikakaudesta toiseen.
– Enemmän ja enemmän mielestäni nykyisin etsitään sitä, että miten voisin vaikuttaa omaan elämääni. Mikä koko elämässä on ideana? Degerman pohtii.
Degerman on ollut mukana tuomassa enkelihavainnoistaan kuuluisaksi tullutta Lorna Byrneä Suomeen. Suomessa useasti vieraillut Byrne on tullut tunnetuksi kirjoistaan, joissa kertoo elämänmittaisesta matkastaan enkeleiden kanssa.
– Lorna sanoo, että kaikki pystyvät kuulemaan oman enkelinsä, mutta me usein ohitamme sen. Se on niin tavallista, arjessa tapahtuvaa, Degerman kuvaa.
– Hän sanoo, että enkeli näyttäytyy eri tavalla riippuen siitä, mitä sinä tarvitset tai ymmärrät. Jos sinulla on näkemys enkeleistä, tai vaikkapa vähän pelkäät, voi olla, että enkeli näyttäytyy tavallisena ihmishahmona.
Enkeli voi näyttäytyä myös esimerkiksi pelkkänä valoilmiöinä, tai selvässä ihmishahmossa. Utriaisen mukaan voisi sanoa, että enkelikuvissa vain mielikuvitus on rajana.
Monet Utriaisen haastateltavat eivät kuitenkaan nähneet enkeleitä fyysisinä olentoina. Monilla oli suuri kaipuu näkemiseen, ja he saattoivat tulkita esimerkiksi arjessa kokemiaan hipaisuja ja kuuloaistimuksia enkeleiksi.
Degermanin mukaan enkeleiltä voi pyytää merkkejä; hän itse kohtasi enkelin tehdessään työtä syöpäaiheisessa projektissa, jonka tilanne oli työryhmän kannalta vaikea.
– Pyysimme, että nyt täytyy saada joku viesti. Katsoimme ulos ikkunasta, ja sinä hetkenä ikkunan ohi alas leijui höyhen, Degerman kuvaa.
Utriaisen mukaan on tyypillistä, että höyhenet tulkitaan merkiksi enkeleistä.
– Kun olin keskellä tutkimusprojektia, menin yliopistoon työhuoneelleni ja katsoin, että tuolillani oli höyhen. Ajattelin, että työkaverit ovat käyneet tekemässä kepposen! Tyttäreni sanoisi, että ei voi koskaan tietää, Utriainen kuvaa.