Puolet Venäjän-kauppaa tekevistä suomalaisyrityksistä kokee kärsineensä suoraan länsimaiden asettamista Venäjä-pakotteista.
Tieto käy ilmi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tekemästä Venäjän kaupan barometrista, johon vastasi 300 alan vaikuttajaa.
Epäsuorista vaikutuksista raportoi huomattavasti suurempi osuus vastanneista.
Joka kymmenes kertoo kärsineensä pakotteiden epäsuorista vaikutuksista erittäin paljon. Kaikkiaan pakotteiden epäsuorat vaikutukset ovat haitanneet jollakin lailla 84:ää prosenttia vastanneista.
Joka kymmenes kertoo vähentävänsä henkilökuntaa Venäjällä.
Monia sävyjä
Barometrin keskeinen sisältö on se, että kuva Venäjän taloudesta ja sen vaikutuksista suomalaisyrityksiin Venäjällä ei ole mustavalkoinen. Näin arvioi kauppakamarin hallituksen jäsen Esko Aho.
– On yrityksiä, jotka näissäkin olosuhteissa pärjäävät kohtuullisen hyvin. Sitten on niitäkin, jotka kärsivät tästä tilanteesta. Se on ensimmäinen johtopäätös. Toinen on se, että itse asiassa paljon enemmän kuin pakotteet ja vastapakotteet yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa Venäjän yleinen taloudellinen kehitys. Se on mennyt alaspäin jo pitkään ennen pakotteiden käyttöönottoa ja vastapakotteiden. Sitten tietysti öljyn hinnan pudotus ja ruplan heikentyminen ovat todellisuudessa hankalin asia suomalaisyritysten kannalta, Aho sanoo.
Varsinkin ruplan heilunta on aiheuttanut yrityksille vaikeuksia. Venäjällä toimivat yritykset kärsivät kauppakamarin mukaan myös talouden yleisestä epävakaudesta, poliittisesta tilanteesta ja asiakasyritysten rahoitusongelmista.
Yrityksistä 63 prosenttia ilmoittaa, että vienti Venäjälle on supistunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Tämä on selvästi enemmän kuin syyskaudella, jolloin viennin vähentymisestä kertoi puolet yrityksistä.
Kauppakamari toteuttaa barometrinsa puolivuosittain.