Kaupan liitosta kerrotaan, että myymälävarkauksien määrä jopa kasvoi pandemian aikana, eikä se ole juurikaan laskenut sitä edeltävälle tasolle. Yhtenä ratkaisuna kauppoja kuormittavaan varasteluun toivotaan Ruotsissa jo käytössä olevaa niin sanottua yrityslähestymiskieltoa, josta on liiton mukaan hyviä kokemuksia länsinaapurissa.
Kaupan liitto on jo pitkään toivonut, että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsissa jo voimassa oleva niin sanottu yrityslähestymiskielto, jolla pyrittäisiin varkauksien lisäksi parantamaan työntekijöiden turvallisuutta.
Loppukeväästä julkaistun raportin mukaan 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupasta.
– Kaupan liitto ja jäsenemme ovat sitä mieltä, että Suomeen tarvittaisiin tietynlaisia tilanteita varten ja niistä selviämiseen vastaavanlainen yrityslähestymiskielto, Kaupan liiton johtava turvallisuusasiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb sanoo.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että pandemian ja kireiden rajoitusten myötä myymälävarkaatkin olisivat jääneet koteihinsa.
Kuljukka-Rabbin mukaan näin ei kuitenkaan ole.
– Itse asiassa koronan aikana näpistykset ja myymälävarkaudet lisääntyivät huomattavasti. Tällä hetkellä on pientä tasaantumista havaittavissa, mutta olemme edelleen sellaisella kohonneella, korkealla tasolla. Ei olla palauduttu mihinkään baselineen [perustasolle], Kuljukka-Rabb kertoo.
Varkailla vanhat suosikit
Viiden jälkeen toimitus kysyi suuremmilta päivittäistavarakauppaketjuilta, että mitä niistä varastetaan ja minkälaisia vaikutuksia varkauksilla on.
SOK:n ja Kaupan liiton mukaan kaupan alan varkaushävikin kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 550 miljoonaa euroa, eli keskimääräin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Luku sisältää hävikin aiheuttamat kokonaiskustannukset, kuten itse varkaushävikin sekä hävikin torjuntaan käytettävät resurssit, kuten esimerkiksi vartioinnin, turvatekniikan ja henkilöstön koulutuksen.
Se mitä varkaat haluavat vaihtelee kaupan koon, sijainnin ja tarjonnan mukaan.
Lidlin viestinnästä kerrotaan, että yleisesti varkaudet kohdistuvat pieniin mutta kilohinnalta arvokkaisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi pähkinöihin.
S-Ryhmän mukaan alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat yksi eniten varastetuista tuoteryhmistä.
– Näpistyksiä ja myymälävarkauksia kohdistuu kuitenkin laajasti eri tuoteryhmiin, kuten lihaan, kahviin, vitamiineihin, karkkeihin sekä käyttötavarapuolen tuotteisiin, kuten partakoneenteriin ja kosmetiikkatuotteisiin, kertoo SOK:n yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemi viestinnän välityksellä.
Keskon eli K-kauppojen osalta viesti on samankaltainen: Varkaat havittelevat varsinkin alkoholia ja esimerkiksi kalliimpia kosmetiikkatuotteita.
Katso alla olevalta videolta, miten yhden Suomen suurimman Citymarketin kauppias ajattelee myymälävarkauksista.
4:30
Kauppakeskus Ison Omenan kaupassa jää viikoittain kiinni kymmeniä myymälävarkaita.