SuomiAreenassa pelolla johtamisesta keskustelleet asiantuntijat sanovat ilmiön näkyvän selkeimmin työntekijän käytöksessä. Torstaisen paneelin nimi Porissa oli ytimekkäästi "Pelolla johtaminen on perseestä".
Yksi keskustelijoista, toimitusjohtaja Mikael Jungner viestintätoimisto Kreabista sanoo pelolla johtamisen aiheuttavavan työntekijässä jatkuvaa epäilyä omaa osaamistaan kohtaan. Yksi konkreettinen esimerkki pomon käytöksestä on se, että aina kun hän puhuu, muut ovat hiljaa. He eivät uskalla ottaa kantaa.
– Pelolla johtaminen tarkoittaa myös sitä, että työntekijä jatkuvasti epäilee, kelpaako hän, hyväksytäänkö hänet. Silloin ympäristössä on jotakin väärin.
Jungner on itse pitkän linjan johtaja. Hän toimi muun muassa Yleisradion toimitusjohtajana vuosina 2005-2010. Hänen mukaansa pelotta johtaminen näkyy työpaikalla niin, että herkinkin uskaltaa kertoa ideoistaan tai ottaa puheeksi, jos on kokenut johtajan käytöksen pelottavana.
– Johtamisen idea on luoda symmetrinen vuorovaikutus, siis että jokainen voi tulla esittämään ideoitaan sellaisena kuin itse on: herkkänä, introverttinä, ekstroverttinä.
Pelolla johtaminen vaikuttaa myös työpaikkojen tulokseen. Jungnerin mukaan näin ei ollut aikaisemmin.
– Aikaisemmin se ei paljon näkynyt tuloksessa. Silloin ajatteleminen oli pomojen hommaa ja itse tekeminen kuului työntekijöille. Jos teet työtä kuin robotti, ei tuloksen kannalta ole väliä pelkäätkö vai etkö. Nykypäivänä vaaditaan sekä tekemistä että ajattelua kaikilta. Mutta jos pelolla johdetaan, ajatteleminen lamaantuu.
Mikael Jungner sanoo, että usein kun johtajan pelottavuus otetaan esille, on johtaja itse täysin tietämätön antamastaan vaikutelmasta. Näin on käynyt hänelle itselleenkin.
– Olin valtioneuvoston kansliassa poliittisena kabinetin vetäjänä, kun pikkujouluissa työntekijä tuli arkaillen sanomaan, että "silloin yhtenä tiistaina viime keväänä tulit kello 16 ja löit lehtiön vihaisesti pöytääni. Mitä silloin ajattelit?". Olin itse ihan, että mitä tuo ihminen puhuu, mutta hän oli kokenut käytökseni aggressiivisena, Jungner muistelee.
Jungner sanoo olleensa itse alaisena onnekas, sillä häntä ei pahemmin ole pelolla johdettu.
– Huonoimmat johtajat ovat olleet pikemminkin taitamattomia kuin pelolla johtajia. No armeijassa joo, siellä johdettiin pelolla. Mutta se oli 80-lukua, jolloin armeija oli erilainen kuin nykyään.
(Video alla:) Pelkokeskustelua juonsi toimittaja Tuomas Enbuske, joka selätti heti kättelyssä yhden peloistaan: julkisesti laulamisen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.