Keräilykortteja ja muumimukeja – miksi juuri milleniaalit ovat niin innokkaita keräilijöitä?

Kaikki sukupolvet keräilevät asioita, mutta milleniaalien tapauksessa syyt löytyvät ympäröivästä maailmasta.

Sarjakuvakirjoja, huonekasveja, hienoja lenkkareita, leluja lapsuudesta – ihmisten keräilyinto ei tunne rajoja.

Tuoreen tutkimuksen mukaan varsinkin milleniaalit ovat innokkaita keräilijöitä: milleniaali kerää tuplasti todennäköisemmin jotain fyysisiä esineitä kuin esimerkiksi Z-sukupolven edustaja.

Z-sukupolveksi kutsutaan 1990-loppupuolella tai 2000-luvun alussa syntyneitä, milleniaaleiksi puolestaan kutsutaan 1980-luvun alun jälkeen, ennen Z-sukupolvea syntyneitä.

Toiseksi innokkaimpia keräilijöitä ovat X-sukupolven edustajat, eli vuosien 1977 ja 1985 välillä syntyneet.

Huffpost haastatteli mielenterveyden ammattilaisia selvittääkseen, miksi juuri milleniaalit ovat niin innokkaita keräilijöitä ja mitä asioiden kerääminen nuorille aikuisille antaa.

Nostalgian tuntua ja yhteys lapsuuteen

Koronapandemian alkaessa moni milleniaaleista kiinnostui uudelleen asioista, joita teki lapsena.

– Yksi syy keräilylle on nostalgia tai yhteys johonkin itselleen merkitykselliseen asiaan. On kyseessä sitten taide tai nuket, esineisiin voi olla yhteys. Usein keräily auttaa ihmisiä muodostamaan yhteyden lapsuuteensa tai muutoin merkitykselliseen aikaan elämässään, amerikkalainen terapeutti Rachel Thomasian kertoo.

Milleniaalien tapauksessa yhteys lapsuuteen saattoi löytyä solmuvärjäämisestä, palapeleistä tai vanhoista videopeleistä. 

Keräily saattaa myös tuottaa onnistumisen tunnetta.

– Joillekin koko kokoelman hankkiminen tuo mukanaan jännitystä ja saavutuksen tunnetta, Thomasian kertoo.

Thomasian ei itse malta olla pohtimatta, vaikuttaako milleniaalien keräilyintoon se, että he kasvoivat Pokémonin "kerää ne kaikki" -tunnuslauseen aikoihin, yrittäen samalla haalia kasaan kaikki McDonaldsin Happy Meal -aterioiden lelut.

Kokoelman keräämisessä piilee toivo

Keräily voi nostalgian lisäksi luoda myös toivoa tulevaan.

– Monet milleniaalit yrittävät selviytyä jo toisen laman vaikutuksista lyhyellä työurallaan. Sillä on ollut hyvin erityinen vaikutus heidän käsitykseensä siitä, mitä polkuja heidän elämänsä piti kulkea, New Yorkissa työskentelevä psykoterapeutti Jenny Mäenpää kommentoi.

Moni milleniaaleista astui työelämään talouden ollessa epävakaalla pohjalla, eikä koronapandemia ole auttanut tilannetta. Nuorilla aikuisilla saattaa olla kuitenkin pieniä lapsia ja toisaalta ikääntyviä vanhempia, jolloin myös vastuu on suuri. On jopa järkeenkäypää, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan johonkin, mikä muistuttaa toiveikkaimmista ajoista.

– Esineiden keräily antaa myös ymmärtää, että uskot yhä siihen, että jonain päivänä sinulla on koti, jonka täyttää sinulle merkityksellisillä asioilla, vaikka et olisikaan siinä pisteessä vielä nyt, etkä tietäisi, miten sinne pääset, Mäenpää toteaa.

Keräily luo kontrollintunnetta

Turvallisuuden tunne on jotain sellaista, mitä moni on kaivannut pandemian epävarmoina kuukausina. 

– Meillä kaikilla on vaistomainen tarve omistaa. Se tekee olomme mukavemmaksi ja turvallisemmaksi, Shirley Müller, Indianan yliopiston neurologian apulaisprofessori toteaa.

Pandemian vuoksi moni asia ei ole omassa kontrollissamme, minkä vuoksi taas yhden esineen lisääminen kokoelmaan on palkitsevaa ja asia, johon yksilö voi itse vaikuttaa. Onnistuminen keräilyssä aktivoi aivoja tavalla, joka tuottaa mukavuuden ja vakauden tunnetta.

– Milleniaalien kokema stressi heidän elämänsä ratkaisevina ajankohtina saa heidät todennököisemmin keräämään asioita rauhoittaakseen tai lohduttaakseen itseään, kalifornialainen parisuhdeterapeutti Kati Morton kommentoi.

Keräily voi olla myös tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa tai osa henkilön omaa itseilmaisua. Keräily voi liittyä siis joko yhteenkuuluvuuteen tai toisaalta yksilöllisyyden tavoitteluun.

Lähde: Huffpost

Lue myös:

    Uusimmat