Joillekin lapsiperheille kesälomat eivät ole riemukasta aikaa matkoineen ja huvipuistoineen. Vähävaraisissa perheissä pitkää lomaa odotellaan jopa kauhunsekaisin tuntein: kouluruokailun loppuminen kesäloman alkaessa kurjistaa monen perheen rahatilannetta entisestään.
Kesä on ovella ja moni vähävarainen perhe huomaa jälleen olevansa tilanteessa, jossa lasten lomahaaveille on sanottava joko suoraan ”ei” tai ”katsotaan sitä sitten”.
Tanja Matthews tietää, millaista on viettää koulujen kesälomaa ilman rahaa. ”Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla”- Facebook-ryhmässä vapaaehtoistyötä tekevä perheenäiti kertoo ahdistuksesta ja kasvavista ruokamenoista.
– Meillä on ryhmän sähköposti aivan tukossa. Ihmisiä todellakin ahdistaa tuleva kesä. Yhteiskunta ei enää pysty tukemaan ja rahat on loppu. Se on nyt alkanut mennä tähän, että vapaaehtoistyön kautta toimitaan.
– Jos tulee jotain yllättävää, vaikka sairautta tai sähkön tasauslaskua, se saattaa kaataa koko talouden. Loma siihen päälle ja moni perhe on hädässä.
Mistä korvike kouluruokaan?
Ensin pitää ratkaista, miten kouluruokailun jättämä lounasaukko täytetään. Jostain on nipistettävä.
– Itselläni on 12- ja 13-vuotiaat lapset. Kyllä he kovasti haluaisivat tehdä kaikkea kesällä, mutta ruokamenotkin kasvavat ja se kyllä tuntuu kukkarossa. Ei ole hirveästi varaa lähteä minnekään.
Pääkaupunkiseudulla monet vähävaraisista hyödyntävät kesäisin pienemmille lapsille tarkoitetun puistojen ruokatarjoilun. Päiväkodeissa tarjoillaan kuitenkin myös aamiainen ja välipala.
– Pienten lasten perheille ruoka on vielä merkittävämpi asia.
Lomasuunnitelmat jäissä
Matthewsin lapset on varustettu terveellä itsetunnolla. Muuten jo kesää edeltävä aika koulussa voisi käydä tukalaksi, koska silloin kerrotaan kattavista lomasuunnitelmista.
– Lapset tietävät sen, että meillä ei ole hirveästi varaa. Haaveissa tietysti olisi ulkomaanmatka, vaikkapa risteily Ruotsiin.
Kevät aloittaa myös ”kilpavarustelun”. Silloin uudet kesävaatteet ja muut trenditavarat tulevat kauppoihin. Edellisvuoden mallit ja pieniksi jääneet vaatteet kyllä huomataan.
– Lasten koulussa on kiusattu niitä, joilla on vanhaa, pientä tai rikkinäistä, sanoo Matthews.
Ilmaista ja puoli-ilmaista
Vähävaraisilla Matthews tarkoittaa toimeentulotukea saavia perheitä. Silloin ollaan jo pudottu suomalaisen köyhyysrajan alapuolelle. Ylimääräiset eurot säästetään menoista.
Tanja ei osta itselleen mitään ylimääräistä. Ei käy kampaajalla eikä osta vaatteita – niitä saa ystäviltä.
Ruokien raaka-aineet ostetaan kerran viikossa. Näistä hankinnoista nipistetään muutama euro, jotta päästään vaikkapa linja-autolla uimastadionille. Ryhmä onkin nyt kerännyt vinkkejä siitä, miten voi lomailla edullisesti.
– Uimastadion on edullinen, maksaa uimahallissa käynnin verran. Tietysti myös rannalle voi aina mennä ja ottaa vaikka eväät mukaan.
Pyöräretkiä ja museoita
Vähävaraisten ryhmästä apua saanut 2-, 8- ja 16-vuotiaiden lasten äiti Petra* kertoo perheen harrastamista pyöräretkistä. Lahjoituksena saadut pyörät ovat kovassa käytössä.
– Yritämme usein etsiä jonkun uuden rannan tai puiston, minne pyöräilemme. Eväätkin kulkevat mukana.
Äidin mukaan netti on ahkerassa käytössä. Sieltä etsitään ilmaiskonsertteja tai -näytöksiä. Moniin museoihin pääsee aina joskus ilmaiseksi.
– Kiasmaan pääsee joka kuun ensimmäisenä perjantaina maksutta.
Silti Petrasta tuntuu, että asenneilmapiiri on kylmä.
– Puistoruokailua, museoita ja rantaa. Onhan se pihistelyä. Tuntuu, että odotukset ovat niin korkeat. Raha puhuu entistä enemmän.
Tilanne konkretisoitui, kun perheen teini ehdotti matkaa Viroon.
– Siinä kohtaa mietin, että tässä puuttuu kahdelta passit, ja vaikka Viron matka olisikin edullinen, passit kyllä verottaisivat yli sata euroa ja kuvat päälle, Petra laskee.
Petra onkin on huolissaan siitä, miten lapset arvottavat toistensa tekemisiä.
– Kaikilla on eri tilanteet elämässä ja ne vaihtelevat. Tuntuu, että vertaillaan nykyään enemmän ja lapset eivät ymmärrä, miksi toisilla on enemmän ja toisilla ei. Ehkä jotenkin pitäisi eri tavalla käsitellä asioita. Että se, että käy mummolassa grillaamassa voi olla yhtä kiva juttu ja elämys kuin kävisi Thaimaassa lomalla.
Rahat eivät riitä huvipuistoon
Petran perheessä etenkin 8-vuotiaan mieli palaa Linnanmäelle tai Särkänniemeen.
– Hän odottaa sitä kauhean kovasti. Mutta itse odottelen sitä kauhulla, koska Linnanmäki verottaa kukkarosta niin kauheasti, että ei se taida olla mahdollista.
– Lapsi kysyy ja sitten yritän katsoa jostain huutonetistä, löytyisikö sieltä edullisia rannekkeita, mutta se on satasen paukku aina plus syömiset.
Matka mökille vie myös rahaa
Myös mökkimatkailu kotimaassa on hankalaa.
– Kun ei ole autoa, kukaan pysty ottamaan neljää ihmistä kyytiin? Eikä meillä ole varaa kaikkien neljän matkustaa junalla.
Läheisten apu on korvaamaton, mutta sekään ei aina ole mahdollista.
– Välillä toivoisi että mummi tai joku nappaisi matkaan. Meillä onkin välillä ollut niin, että mummi on vienyt johonkin kesäisin.
– Nykyään tuntuu, että mummotkin ovat hävinneet, ne sellaiset, joiden luona lapset olivat ja lomailivat pari viikkoa kesäisin. Ei ole oikein enää sellaisia maalaismummoja. Kaikki ovat kaupunkilaismummoja.
”Lomaraha” tarpeeseen
Toimeentulotuki on sama on sitten kyseessä tammi- tai kesäkuu. Tanja Matthewsin mukaan tässä voisi asiaa miettiä toisinkin.
– Olisi hienoa, että edes pieni korotus tulisi kesän ajaksi, kun ruokakulutkin ovat suuremmat silloin. Otettaisiin lapsia huomioon, ettei heidänkin tarvitsisi murehtia tällaisista asioista.
*Petran nimi on muutettu.