Jos kesämökillä on piileskellyt jyrsijöitä talven aikana, voi ikävä yllätys kohdata kevätsiivouksen aikana. Myyräkuume leviää ilmateitse ja esimerkiksi pölynimuri voi saastuttaa sisäilmaa.
Myyräkuume on munuaisoireisiin verenvuotokuumeisiin kuuluva, Puumala-viruksesta aiheutuva tauti, joka leviää ihmiseen useimmiten hengitysteitse, kun jyrsijöiden, erityisesti metsämyyrän eritteitä joutuu hengitysilmaan pölyn kautta.
Myyräkuume tarttuu helpoiten ulkorakennuksista kuten esimerkiksi puuliitereistä, ladoista ja mökeistä joissa jyrsijät ovat oleskelleet.
Mökeillä, liitereissä ja kellareissa siivotessa kannattaakin käyttää desinfiointiaineeseen kastettuja rättejä tai moppeja pölynimurin sijaan, sillä pölynimuri voi levittää saastunutta pölyä ilmaan, ja näin altistaa siivoajan.
Mistä tunnistaa myyräkuumeen?
Harvemmin esiintyviä oireita voivat olla esimerkiksi ohimenevät näköhäiriöt, yskä, ripuli, huimauksen tunne, kurkkukipu, erilaiset nivelkivut ja turvotukset, nenäverenvuoto sekä ihon verenpurkaumat. Oireet voivat vaihdella kuitenkin paljon tapauskohtaisesti, joten aina myyräkuumetta epäiltäessä tulisi käydä selvittämässä asia verikokeen avulla. Jos epäilet sairastavasi myyräkuumetta, kiinnitä huomiota oireiden laatuun. Erityisesti myyräkuumeeseen viittaavia oireita ovat äkillisesti alkanut kuume sekä virtsamäärän yhtäkkinen väheneminen.
Myyräkuumeen itämisaika on noin 3 viikkoa, mutta se voi vaihdella niinkin paljon, kuin viikosta kahdeksaan viikkoon. Muista virustaudeista poiketen myyräkuume ei voi tarttua ihmisestä toiseen, ja kuumeen kerran sairastanut saa sille elinikäisen immuniteetin.
Näin tautia hoidetaan
Myyräkuume on virustauti, joten siihen ei ole erityistä hoitoa tai lääkettä, vaan se paranee yleensä muutamassa viikossa itsekseen. Useimmiten myyräkuumetta sairastava henkilö joutuu hoidettavaksi sairaalaan, mutta lievemmissä tapauksissa kuumetta voidaan hoitaa myös kotoa käsin. Kuumeen oireita voi lievittää riittävällä nesteytyksellä ja hoitamalla kipuja särkylääkkeiden avulla.
Sairaalahoitoon tulisi aina hakeutua, mikäli oireet ovat erityisen vahvat tai potilaan kunto huomattavan heikko. Noin viisi prosenttia sairastuneista joutuu taudin vakavuuden johdosta turvautumaan keinomunuaishoitoon. Tämä on kuitenkin harvinaista, ja enemmistöllä tartunnan saaneista oireita ei ilmene lainkaan, tai ne ilmenevät vain lievinä.
Lähteet: Metsäntutkimuslaitosmetla.fi
(MTV3)