Suomenlahden sinilevätilanne on ollut tänä kesänä tämän vuosikymmenen pahin.
Huomenta Suomessa vieraillut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi, että alkuvuodesta tehty sinileväennuste toteutui paljon laajemmalla alueella kuin arvioitiin.
– Ennusteessa todettiin, että huomattava kukintariski oli olemassa. Sääolosuhteet olivat kuitenkin täysin optimaaliset kukinnan muodostumiselle: oli lämmintä ja tyyntä, hän kertoo.
Kemikaaleilla Itämeri kirkkaaksi?
Sinilevätilanne erityisesti Suomenlahdella on pahin vuosikymmeniin. Ehdotuksia tilanteen parantamiseksi on haettu esimerkiksi kemikaalein puhdistetusta Littoistenjärvestä. Knuuttilan mukaan samoja toimenpiteitä ei kuitenkaan voisi soveltaa Itämeressä.
– Teoriassa kemikaalit olisivat mahdollisia, mutta Itämerelle kyseessä olisi niin iso ekosysteemimuutos, ettei tätä voisi kukaan suositella. Vesi kyllä kirkastuisi, muttei tuottaisi enää kalaa Knuuttila toteaa.
Sinilevä on kiusannut uimareita tänä kesänä erityisen paljon.
Kalatuotannolliset erot ratkaisevat
Hän korostaa, että Littoistenjärven kemikaalisessa puhdistuksessa kuoli esimerkiksi suuri määrä lahnoja. Virkistyskäytössä olevien pienten ja kalataloudellisesti merkityksettömien järvien kirkastaminen on hänen mielestänsä tarpeiden perusteella hyväksyttävää, mutta Itämeren kohdalla tilanne on toinen.
Alue on kalatuotannoltaan niin merkittävä kaikille rantavaltioille, ettei kemikaalinen puhdistus tulisi Itämeren kohdalla ikinä kuuloon. Meren kalantuottokyky romahtaisi Knuuttilan mukaan dramaattisesti.
Teknisiä keinoja on tutkittu kyllä pienemmässä mittakaavassa.
Myrkyt kertyvät myös kaloihin
Sinilevä ei ainoastaan vaikeuta vesistöjen virkistyskäyttöä, vaan se vaikuttaa myös vesiekosysteemin ravintoketjuissa.
– Sinilevien myrkyt voivat kerääntyä esimerkiksi simpukoiden kautta kampeloiden vatsaan. Tästä ei kuitenkaan ole annettu syöntisuosituksia, sillä kampeloiden sisäelimiä ei yleensä käytetä, kertoo Knuuttila.
Hänen mukaansa sinilevä myös kuollessaan ja vesistön pohjalle vajotessaan kuluttaa happea ja voi ruokkia tulevaa kasvua.
Knuuttilan mukaan esimerkiksi tikun laittaminen veteen voi auttaa määrittelemään levän vaarallisuutta.
Helppo tikkutesti kertoo levätilanteesta
Aina sinilevää ei pysty huomaamaan edes silmämääräisesti. Knuuttilalla on helppo kotitesti ongelman ratkaisemiseksi:
– Ota tikku ja kokeile jääkö levä siihen roikkumaan. Jos se ei jää, kyseessä on mahdollisesti myrkyllinen sinilevä. Jos levä jää roikkumaan, kyseessä on vaaraton rihmalevä, jota löytyy runsaasti rehevästä vesistöstä, hän toteaa.