Yhtä pahaa sinilevätilannetta ei koko Suomenlahdella ole ollut sitten 2000-luvun alkuvuosien. Tyyni ja helteinen sää on saanut sinilevät kukkimaan laajoilla alueilla Suomenlahdella ja eteläisellä Saaristomerellä. Säätilan lisäksi paha levätilanne johtuu siitä, että levillä on ollut runsaasti kasvua ruokkivaa fosforia käytössään.
Helsingin Laajasalon uimarannalla sinilevän värjäämä vesi huuhtoi tänään rantaa. Suomenlahden sinilevätilanne on nyt pahin lähes 20 vuoteen.
– Yhtä pahoja tai pahempia kukintoja joudutaan hakemaan 2000-luvun alusta tai 90-luvun lopulta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Sinilevävaroituksia on viime päivinä näkynyt useilla uimarannoilla.
Kuumuus houkuttelee uimaan levästä huolimatta
Uimista leväisessä vedessä ei suositella, mutta kaikki eivät malta pysyä rannalla.
– Kyllähän tuo ihan hernekeitolta näyttää, mutta me sovittiin, ettei me juoda sitä, niin ehkä me selvitään sinilevästä, perustelevat vedessä pistäytyneet Maija Hokko ja Julia Seppänen.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan maatalouden päästöjä pitäisi vähentää, jotta Itämeren tila kohenisi.
Levillä riittää nyt ravintoa
Helteiden lisäksi levien kasvua ruokkii fosfori, jota niillä on nyt runsaasti käytössään. Syynä ovat muutaman vuoden takaiset suolapulssit, jotka ovat parantaneet Itämeren tilaa sen keski- ja eteläosissa.
– Siinä on se varjopuoli, että kun uusi suolainen vesi tunkeutuu syvänteisiin, se työntää edellään vanhaa hapetonta ja fosforirikasta vettä. Ja ainoa suunta, mihin se voi mennä, on Suomenlahtea kohti, selittää Knuuttila.
Lihansyönnin vähentäminen auttaisi Itämerta
Vaikka Suomenlahden fosforikuormitus on puolittunut 2000-luvulla, päästövähennyksiä tarvitaan lisää, jotta leväkukinnoista päästäisiin eroon. Jätevesien puhdistuksessa on edetty, mutta maatalouden päästöissä on edelleen vähentämisen varaa.
Tutkija suosittelee lihansyönnin vähentämistä.
– Jokaisen suomalaisen keskimääräinen ravinnekuorma Itämereen kasvattaa yli 1300 kiloa levää vuodessa. Voi sanoa, että 800 kiloa tästä leväkuormasta aiheutuu jokaisen omasta ruokavaliosta. Meidän ruokavaliossa lihan osuus on iso. Eläintuotannon piirissä on 70 prosenttia Suomen peltoalasta. Laskennallisesti jokainen meistä suomalaisista voi pienentää omaa ravinnejalanjälkeään vähentämällä lihankulutusta ja korvaamalla sitä kestävästi pyydetyllä Itämeren kalalla, esimerkiksi silakalla, neuvoo Knuuttila.
Ilmaston lämpeneminen lisää sinileväkukintojen riskiä Itämerellä.
Ilmastonmuutos voi pahentaa levätilannetta
Tutkijaa huolettaa myös ilmastonmuutos ja sen vaikutus Itämereen.
– Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään sinileväkukintojen riskiä. Lämmin vesi suosii sinileviä ja lämpimässä vedessä hapen kuluminen kiihtyy. Itämeren kerrostuminen voimistuu ja se lisää riskiä, että yhä enemmän fosforia vapautuu pohjilta. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös Itämeren suojelutyötä, muistuttaa Knuuttila.
Paha sinilevätilanne voi jatkua vielä useampia viikkoja.
Leväkukinta jatkuu yhtä kauan kuin helle
Suomenlahden lisäksi levälautat ulottuvat Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosiin eikä helpotusta tilanteeseen ole näköpiirissä.
– Leviä riittää niin kauan kuin niille riittää fosforia vedessä kulutettavaksi. Kun fosfori loppuu, levien kasvu hiipuu. Tällä hetkellä sääennusteet ovat sen tyyppisiä lähimmille päiville ja viikoille, että on mahdollista, että tämä kukinta jatkuu vielä parikin viikkoa, ennakoi Knuuttila.