Luontokuvaaja huolestui Itämeren tilasta: Ei koskaan aiemmin vastaavaa sinileväkesää!

Luontokuvaaja Jaakko Ruola on jo vuosien ajan kuvannut Saaristomeren rantoja ja lahtia Naantalissa ja sen lähialueilla.

Kuluneen kesän aikana Ruola huolestui Itämeren tilasta toden teolla.

Lue myös: Itämeren puhdistaminen sinilevästä vaatisi yli 7 000 keräyslaivaa – "Siihen ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia"

– Sinilevää on vaikea kuvata, vaikka sitä olisi meressä, koska se ei välttämättä nouse pintaan näkyviin, mutta tänä kesänä kasvustot ovat olleet kameralle näkyvissä runsaampana kuin koskaan aiemmin.

– Kun vielä pari vuotta sitten kesään sattui pari huippukohtaa, jolloin sinilevä kukki runsaammin, on tänä kesänä runsaan kukinnan kausi jatkunut kuukauden putkeen.

Ruola kertoo, että useat alueen asukkaat ja mökkeilijät ovat myös kertoneet, ettei heille ole koskaan aiemmin sattunut kohdalle vastaavaa sinileväkesää.

Lue myös: Sinilevähavainnot runsastuivat lämmön seurauksena – taustalla lämmin sää

Turun yliopiston Seili-tutkimusaseman johtaja, merentutkija Jari Hänninen ja Åbo Akademin levämyrkkyasiantuntija ja dosentti Jussi Meriluoto vahvistavat, että Saaristomeren ja näin ollen koko Itämeren levätilanteen kehitys on huolestuttava.

– Tänä kesänä sinilevähavaintojen mukaan kukinta näyttäisi olevan normaalia voimakkaampaa. Viime talvena Saaristomereen tuli hyvin voimakkaita fosforivalumia peltoalueilta ja uskon niiden olevan yhteydessä tähän, Hänninen kommentoi.

Meriluodon mukaan Itämeren tilanne on kehittynyt vakavampaan suuntaan jo useamman vuoden ajan.

– Maatalouden päästöjen lisäksi meren tilaa huonontaa ilmaston muutos ja jäättömät talvet.

Lue myös: MTV Suomenlahdella: Meripelastaja on tottunut liikkumiseen "valvovan silmän alla"

Lämpötila noussut yli 2 astetta, mutta suurin ongelma fosforipäästöt

Saaristomerellä veden lämpötilaa on mitattu vuodesta 1966 asti Seilin mittauspisteellä.

Viimeisen 60 vuoden aikana merivedenlämpötila on noussut yli kaksi astetta, kertoo Hänninen.

– Sinilevä tarvitsee kukkiakseen hyvin lämmintä merivettä, auringonpaistetta ja tyyntä ilmaa. Meriveden lämpeneminen tekee olosuhteista suotuisammat sinilevien kasvulle.

Vaikka ilmastonmuutoksen myötä tapahtunut meriveden lämpeneminen on yksi osa Itämeren ongelmaa, on merkittävin Saaristomeren rehevöittäjä kuitenkin maatalouden fosforipäästöt.

– Saaristomerta kuormittavasta fosforista yli 80 prosenttia on peräisin maataloudesta, Hänninen kertoo.

– Maataloudessa kasviravinteena käytettävä fosfori päätyy sadevesien huuhtomina ojien ja jokien kautta Itämereen, selittää Meriluoto.

Lue myös: Kannattaako järvivedessä uittaa haavoja? Lääkäri vastaa

Kipsiä ratkaisuksi

Tutkijoiden mukaan tilanne on kuitenkin korjattavissa.

– Haluan korostaa, että maatalous on laillinen ja tarpeellinen elinkeino Suomessa, mutta maatalouden fosforivalumien poistaminen on ensiarvoisen tärkeää, Meriluoto sanoo.

Yksi tehokas keino fosforivalumien ehkäisyyn on peltojen kipsikäsittely.

– Kipsi sitoo fosforin peltomaihin, jolloin sen pääsy mereen vaikeutuu huomattavasti, mikä taas vaikeuttaa sinilevän menestymistä, Meriluoto kertoo.

Maataloustoimijoiden reagoinnin lisäksi jokainen Saaristomerellä mökkeilevä ja veneilevä ihminen voi vaikuttaa toimillaan meren hyvinvointiin.

– Pienistä puroista syntyy suuri joki. Jokaisen kannattaa miettiä, kuinka paljon jätevesiään laskee mereen, Hänninen muistuttaa.

– On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Suomi yksin ole vastuussa koko Itämeren puhdistamisesta. Me olemme vain yksi rantavaltio, muidenkin valtioiden on tehtävä osansa, Meriluoto sanoo.

Lue myös: Näistä oireista tunnistat sinilevämyrkytyksen: "Voi viedä jopa shokkiin"

Sinilevät sisältävät haitallisia yhdisteitä

Meriluoto kertoo, että kaikki sinilevät sisältävät haitallisia yhdisteitä.

– Herkimmät voivat saada vedestä silmä- ja iho-oireita. Myös flunssan tapaiset oireet ovat mahdollisia. Jos vettä nielaisee vahingossa, voi sinilevä aiheuttaa myös pahoinvointia, oksentelua ja ripulia, Meriluoto kertoo.

Osa sinilevistä sisältää myös hengenvaarallista myrkkyä.

– Itämeren valtalaji Nodularia spumigena erittää nodulariini-nimistä maksamyrkkyä. Se kulkeutuu ravintoketjussa simpukoiden kautta esimerkiksi kampeloihin ja haahkoihin, jotka syövät simpukoita, Meriluoto kertoo.

Meriluoto arvioi, että nodulaarin kertyminen kampelan maksaan saattaisi olla yksi vaikuttava tekijä lajin taantumisessa.

– Ihmiset harvoin altistuvat niin suurille määrille sinilevien myrkkyä, että ne aiheuttaisivat hengenvaaraa.

Lue myös: Sinilevä voi viedä koiran hengen – toimi näin, jos koirasi on niellyt levävettä

Katso myös: Millaisessa kunnossa Itämeri on?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!