Pirttikosken kesäteatteri Iittalassa nostatti somekohun uudella näytelmällään Boomereita Woke-kulttuurin puristuksessa. MTV Uutiset kävi haastattelemassa kohunäytelmän ohjaajaa ensi-iltapäivänä.
Näytelmää on paheksuttu rasistiseksi erityisesti päähenkilön halventavan nimen, Amatullah Mamubatjahin takia. Sukunimi viittaa mamupatja-termiin, joka puolestaan tarkoittaa suomalaista naista, joka makaa maahanmuuttajan kanssa. Sitä käytetään erityisesti maahanmuuttovastaisessa ja rasistisessa kontekstissa.
– Siinä kävi minulla tällainen tahaton lipsahdus. Minä nettimaailmasta vähän katselin noita nimiä ja ajattelin, että tuossa on tuommoinen vähän ronskimmalla huumorilla, mutta en tarkastanut, mihin tarkoitukseen nimeä on käytetty, kertoo näytelmän käsikirjoittaja, ohjaaja Seppo Holttinen MTV Uutisille.
Päähenkilöiden nimet vaihtuivat kohun seurauksena sen julkistamisen jälkeen toukokuussa, muuten näytelmän sisältöön ei koskettu.
Holttinen keksi uudet nimet. Naisen nimeksi tuli Zamatullah Ölkumhölkum.
– Luulisi, ettei kukaan näistä löydä enää mitään kielteistä.
Boomereita woke-kulttuurin puristuksessa- näytelmän mainosjuliste.
"En näe ristiriitaa"
Näytelmässä yksi päähenkilöistä on Suomessa syntynyt "zurkistanilaistaustainen" toimittaja ja woke-kulttuurin edustaja, joka muuttaa puolisonsa kanssa Hämeen Kurppasuon kylään, jossa paikallinen väestö on lähes kauttaaltaan eläkeikäisiä "boomereita".
Kritiikkiä esitys on saanut myös siitä, että näytelmän pääosan esittäjä on valkoihoinen nainen, vaikka hänen roolihahmonsa on Lähi-idästä. Ohjaaja ei kuitenkaan näe tässä mitään ristiriitaa.
– Täällä maaseudulla tämä huumori on vähän ronskimpaa, emme ole niin nirppanokkasia.
Ohjaaja kertoo myös käytännön syiden sanelleen näyttelijävalinnan.
– Olisin mä tietysti ottanut toisen näyttelijän, jos täällä maaseudulla olisi ollut joku rodullisesti erilainen, mutta kun ei ollut niin ei ollut.
Inspiraatiota tv-kiistasta
Ohjaaja kertoo saaneensa inspiraatiota näytelmäänsä viime vuoden lopulla esitetystä Marja Sannikan haastattelun herättämästä kohusta, jossa toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ottivat yhteen cancel-kulttuurista. Sillä viitataan aktivismiin, jossa vääriä mielipiteitä esittävä ihminen eristetään.
– Minusta Renaz oli hyvin hyökkäävä siinä, jotenkin puolihysteerinen. Toisaalta surullisena katsoin sitä, toisaalta huvittuneena.
Holttinen kertoo, kuinka hän halusi tämän hahmon kesäteatterin lavallensa.
Ymmärtääkö Holttinen lainkaan Ebrahimin kokemaa turvattomuutta tilanteessa?
– No kyllä mä sen ymmärrän ihan täysin, mutta jotenkin takerruin siihen hänen käyttäytymiseensä siinä ohjelmassa.
Onko huumori tapa purkaa tällaisten ryhmien vastakkainasettelua?
– Kyllä mä koen, että huumoria saa käyttää missä vaan.