Myös opiskelija tarvitsee lepoa, jottei pala loppuun. Erityisesti itseltään paljon vaativat opiskelijat ajautuvat psykologin vastaanotolle, kun ylisuorittaminen kuormittaa niin koulussa kuin kesätöissä, jotka jatkuvat mahdollisesti pienemmillä työtunneilla opintojen jälleen alkaessa.
Useaa opiskelijaa odottaa kesätöiden parissa vietetyn kesän jälkeen paluu koulunpenkille ilman muutamaa vapaapäivää pidempää lomaa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Töölön toimipisteen yhteisöterveyden psykologi ja neuvontapsykologi Katri Laine kertoo, että opiskelija voikin tuntea olonsa syksyllä uupuneeksi.
– Suurimmat vaikuttimet siihen ovat, oliko opiskelija uupunut jo kevään lopussa opintoja lopetellessaan, ja minkälaista työtä on tehnyt, Laine sanoo.
Jos jo keväällä väsymys on painanut päätä ja opiskelija on antanut kesätöissä kaikkensa, voi uuden lukukauden aloittaminen tuntua uuvuttavalta.
Suorittajat suurin riskiryhmä
Suorittajat yrittävät suoriutua täydellisesti niin koulusta kuin töistäkin. Kuvituskuva.
Laine kertoo, että helpoiten uupuvat suorittaja-profiiliin sopivat henkilöt, jotka vaativat itseltään paljon.
– Tällainen henkilö saattaa yrittää tehdä mahdollisimman paljon opintoja ja kesätyöt mahdollisimman huolella.
Itseltään paljon vaativien henkilöiden tulisi muistaa, että jatkuva parhaan antaminen on ihanteena kaunis, mutta todellisuudessa aatteen toteuttaminen voi polttaa helposti loppuun.
Monen opiskelijan arki täyttyy kiireestä
Tyypillinen tilanne on myös se, että kesätyöt jatkuvat syksyllä pienemmillä tuntimäärillä.
– Siinä on vaikea valita muuta kuin, että jatkaa niitä töitä, Laine sanoo.
Hän muistuttaa, että on paljon opiskelijoita, joiden arki on opiskelujen ja töiden yhdistämisen vuoksi kiireistä ja tiukkaa.
– Tärkeintä olisi, että opiskelijalla olisi mielessään se, että lepoakin tarvitaan.
Laine on huomannut, että moni opiskelija tajuaa tämän vasta uuvuttuaan. Jos kalenteri on täysi, suosittelee Laine varaamaan sieltä aikaa levolle, rentoutumiselle ja mielekkäälle tekemiselle. Vaikka menetelmä voi kuulostaa tönköltä, on suunnitelmallisuus pitkällä tähtäimellä kannattavaa.
LUE MYÖS: 5 pitkittyneen stressin oiretta – oletko huomannut omalla kohdallasi?
Omien voimavarojen hahmottaminen voi hämärtyä
Oman levontarpeen tunnistaminen on tärkeää. Kuvituskuva.
Pidemmällä tähtäimellä kuulostaakin melko väsyttävältä, että esimerkiksi viisi vuotta opiskeleva sukkuloi vuosia koulun ja töiden välillä ilman viikonloppuja pidempiä vapaita.
– Kaikenikäisillä pitäisi olla lomia ja levähdystaukoja. Vaarana on, että omien jaksamisen rajojen hahmottaminen hämärtyy. Kyllähän sitä ihminen jaksaa painaa pitkiä päiviä joitain vuosia, mutta jossain vaiheessa se stoppi tulee, Laine sanoo.
Tämän vuoksi oman levontarpeen tunnistaminen ja tarpeen kunnioittaminen on erityisen tärkeää.
Laine antaa hyväksyntänsä esimerkiksi pienen loman pitämiselle, vaikka opinnot olisivat jo syksyn osalta alkaneet.
– Läsnäolopakottomuuden hyväksikäyttö loman pitoon on hyvä idea silloin, kun tarvitsee lepoa.
Laine tosin huomauttaa, että idean loistokkuus riippuu siitä, mitä opinnoissa on tapahtumassa noiden viikkojen aikana.
Kesätyö voi tuoda arkeen lisää vapaa-aikaa
Laine muistuttaa, että toisaalta kesätyöt voivat tuoda monen opiskelijan arkeen myös kaivattua vapaa-aikaa, kun opiskelut voi sysätä mielestä syrjään hetkeksi kokonaan.
– Työpäivän loputtua työt jäävät työpaikalle. Opinnot ovat aina kesken ja aina olisi tekemistä, jolloin vapaa-aikaa on vaikea nimetä.
Esimerkiksi kesätyön mahdollistamat vapaat illat ja viikonloput voivat tuoda miellyttävää rytminmuutosta opiskelija-arkeen, kun perjantaina ei tarvitse stressata kirjoittamatonta esseetä.