Keskittymiskyky voi heiketä jo tunnin työskentelyn jälkeen. Onnelliset ihmiset ovat tuottavampia, ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja.
– Luovuuteen ja innovatiivisuuteen kyetään vaikuttamaan lisäämällä rentoutta työn tekemiseen. Useimmat keksinnöt ja innovaatiot syntyvät rentoutuneessa mielentilassa. Erilaiset ihmiskohtaamiset ruokkivat innovatiivisuutta, heterogeenisuus tiimissä ja työpaikalla ruokkii luovuutta, sillä eri taustaisilla ihmisillä on erilaisia näkökulmia ja vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa lisää luovuutta. Oleellinen elementti tiimityössä on myös viestinnän toimivuus ja positiivinen draivi. Tähän liittyy myös positiivinen tunnetila, avoimuus sekä luottamus, Harri Virolainen kuvaa.
Veljekset Harri ja Ilkka Virolainen kirjoittivat työtehosta teoksen Mielen voima työssä.
Ilkka Virolainen (vas.) ja Harri Virolainen Helsingin Kirjamessuilla 23. lokakuuta 2014. Harri Virolainen on kauppatieteen tohtori, liikuntatieteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, terveystieteen maisteri, tietokirjailija ja valmentaja. Ilkka Virolainen on kauppatieteen tohtori, liikuntatieteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, terveystieteen maisteri, tietokirjailija ja valmentaja.
Jos haluaa pysyä koko työpäivän energisenä, tärkeintä on pitää taukoa. Keskittymiskyky alkaa heiketä jo tunnin yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen. Muitakin kikkoja on.
– Fokus yhdessä asiassa kerrallaan on paljon tehokkaampaa kuin multitasking, monien asioiden tekeminen samaan aikaan. Palautumiseen työpäivän jälkeen ja viikonloppuisin kannattaa satsata, sillä se lisää energisyyttä ja luovuutta, Ilkka Virolainen sanoo.
– Liikunnallinen elämäntyyli lisää energisyyttä. Liikunnallisesti passiivisilla henkilöillä työntehokkuus on selkeästi pienempi kuin liikunnallisesti aktiivisilla, vaikka kyse olisi toimistotyöstä. Työtaukojen aikana tehty tiivis venyttely, kävely ja meditointi energisoivat ja samalla myös lisäävät luovuutta.
Se, miltä töissä tuntuu, on myös tärkeää. Virolaisten mukaan onnelliset ihmiset ovat tuottavampia, ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja. Tärkeintä olisi, ettei ilmapiiri perustu johtamiseen, jossa ihmisiä määräillään.
– Työpaikalla innovatiivisuutta voidaan ruokkia ilmapiirillä, jossa ihmisille on annettu autonomiaa, mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja kehittää omaa ja organisaation työympäristöä, Harri Virolainen sanoo.
– Ensisijaisesti tulisikin pyrkiä lisäämään työntekijöiden onnellisuutta, sillä onnellisuudella on kokonaisvaltaisesti positiiviset vaikutukset työssä menestymiseen. Esimiestyössä tulisi panostaa esimiesten kykyyn inspiroida johdettavia. Inspiroituneena ihmiset ovat innovatiivisempia ja tuotteliaampia.
"Tulokset ovat olleet mullistavia"
Kun vireystaso laskee, mieli menee ikään kuin kiinni. Silloin ihminen pysyy vanhoissa ja tutuissa metodeissa. Sellaisissa, jotka ovat turvallisia.
– Vireystason laskiessa ihminen alkaa herkemmin vastaamaan ”ei” sen sijaan, että olisi avoin uudelle. Varsinkin juuri ennen kahvi- ja lounastaukoja sekä ennen työpäivän päättymistä vireystaso on normaalia alempana ja tämä näkyy päätöksenteossa edellä kuvatulla tavalla, Virolaiset kuvaavat.
Mediassa puhutaan jo "suuren maailman" työtavoista – siis siitä, miten neuvotteluhuoneissa istuminen ja kahdeksasta neljään -työpäivät alkavat olla menneen maailman asioita.
Googlella meditaatiota harrastetaan ennen tiimipalavereja ja johtoryhmän kokouksia. Virolainen kuvailee, miten Brasilata-yrityksessä jokaista työntekijää kutsutaan ensimmäisestä päivästä lähtien ”keksijäksi”. Myös liukuhihnatyöntekijältä odotetaan innovatiivisia ideoita.
– Tulokset ovat olleet mullistavia, jokainen työntekijä tuo vuosittain lukuisia ideoita julki ja yritys on kehittynyt huikeaa vauhtia työntekijöiden ideoiden ansiosta. Zappos-yrityksessä on panostettu työntekijöiden ja asiakkaiden onnellisuuden lisäämiseen ja tämä on poikinut myös taloudellista menestystä. Suomalaisista organisaatioista esimerkiksi Futurice- ja Vincit-yrityksissä työntekijöille on annettu paljon vapauksia tehdä itsenäisiä päätöksiä, muodollisia sääntöjä on erittäin vähän ja työntekijöiden hyvinvointiin on satsattu paljon. Tämä on näkynyt positiivisesti myös organisaatioiden taloudellisissa tuloksissa.
Menestyviä ihmisiä yhdistää Virolaisten mukaan positiivinen ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Tarkoituksena ei ole vähätellä riskejä tai ajatella, ettei niitä ole, vaan suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen.
– Toinen seikka on intohimo omaa työtään kohtaan. On vaikea päästä huipulle, jos motiivina on pelkkä raha tai velvoite. Kolmas seikka on sisäisen harmonian kokeminen. Sisäinen harmonia lisää luovuutta ja mahdollistaa paremmin oman potentiaalin hyödyntämisen sekä mahdollisuuksien näkemisen. Neljäs seikka menestyvillä henkilöillä on ahkera työn tekeminen, mikä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä ylipitkiä päiviä, vaan sitä, että työaikana keskitytään työn tekemiseen ahkerasti.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.