Voiko kuka tahansa opetella menestyneeksi? Kysyimme kirjailijoilta.
Harri ja Ilkka Virolaisen teos Mielen voima työssä paneutuu muun muassa tuottavuuden lisäämiseen. Suurimmat esteet menestymiselle löytyvät Virolaisten mukaan korvien välistä.
– Rajoittuneet ajattelumallit, kuten ”en minä ole tarpeeksi hyvä, en ole tarpeeksi koulutettu, en opi tätä”, rajoittavat toimintaa. Yrityksissä saattavat toimintatavat olla rutinoituneita ja vallalla saattaa olla ”näin täällä on aina tehty” -ajattelu, mikä vaikeuttaa uudistumista, Harri Virolainen kuvaa.
Ilkka Virolainen (vas.) ja Harri Virolainen Helsingin Kirjamessuilla 23. lokakuuta 2014. Harri Virolainen on kauppatieteen tohtori, liikuntatieteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, terveystieteen maisteri, tietokirjailija ja valmentaja. Ilkka Virolainen on kauppatieteen tohtori, liikuntatieteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, terveystieteen maisteri, tietokirjailija ja valmentaja.
Toinen este menestymiselle on pelko. Pelon kulttuurissa pysytellään turvallisissa, vanhoissa toimintatavoissa. Uutta ei kannata kokeilla, sillä epäonnistumista pelätään.
– Tämä vaikeuttaa uusien ideoiden kokeilua ja vähentää luovuutta sekä uudistumista. Hiljattain julki tulleen tutkimuksen mukaan jopa Nokiassa vallitsi 2000-luvulla pelon kulttuuria. Keskijohdon edustajat eivät uskaltaneet ilmaista eriävää mielipidettä, joka poikkesi ylimmän johdon mielipiteestä, Harri Virolainen sanoo.
Mitä menestyneet ihmiset sitten tekevät toisin? Voiko kuka tahansa opetella menestyneeksi?
– Menestymistä voi oppia kuka tahansa, se ei ole vain tiettyjen ihmisten etuoikeus, Virolainen sanoo.
– Ensimmäinen askel kohti menestystä on löytää oma intohimo, mistä todella on itse kiinnostunut. Toinen seikka on uudistaa omaa ajattelutapaansa, ajatella kuten menestyneet ihmiset, eli uskoa itseensä ja omaan menestymiseensä. Kolmas seikka on itse työn tekeminen, pelkkä menestyksen kuvittelu tai ajatustapa ei vielä riitä. Kyllä menestyneet ihmiset työskentelevät ahkerasti. Neljäs tekijä on verkostoituminen. Kun verkostoituu eri alojen huippujen kanssa, oppii heiltä ajattelutavan lisäksi toimintatapoja. Suhteet auttavat myös menestymisessä, olipa ala mikä tahansa, sillä suhteiden avulla voi tarjoutua erilaisia tilaisuuksia, joihin muuten voisi olla vaikea päästä käsiksi.
"Erittäin oleellinen seikka on myös läsnäolo"
Useimmat meistä ovat onnistuneet joskus jossakin. Menestys ei tarkoita sitä, ettei koskaan tekisi virheitä, tai ettei ikinä kohtaisi vastoinkäymisiä. Pitkäkestoiseen menestymiseen kuuluu Virolaisten mukaan olennaisena osana oppiminen.
– Ero on kuitenkin siinä, miten menestyneet ihmiset suhtautuvat virheisiin. Usein vähemmän menestyneet ihmiset pelkäävät virheitä ja saattavat ottaa virheet hyvin henkilökohtaisesti, jopa nujertua virheistä ja vastoinkäymisistä. Menestyneet ihmiset näkevät virheet oppimiskokemuksina, he eivät lamaannu vastoinkäymisten keskellä vaan miettivät kuinka selviytyä vastoinkäymisistä ja miten toimintaa voidaan kehittää virheiden sattuessa, Virolaiset kuvaavat.
– Erittäin oleellinen seikka on myös läsnäolo. Läsnäolokin kehittyy, kun sitä harjoittaa. Tällöin fokus on itse tehtävässä sen sijaan, että mieli harhailisi jossakin muualla. Läsnäolon tila lisää tuottavuutta, luovuutta ongelmanratkaisuun sekä yhteyden tunnetta muihin ihmisiin, jolloin myös yhteistyö kehittyy.
Omaa potentiaaliaan voi yleensä aina käyttää enemmän. Virolaisten mukaan suurin osa ihmisistä käyttääkin vain murto-osaa potentiaalistaan.
– Potentiaalin hyödyntämistä lisää ensinnäkin se, että löytää oman intohimon. Kun ihminen on innostunut ja motivoinut jostakin, on hän halukas käyttämään ja kehittämään kyseistä taitoaan. Tarttuminen uusiin haasteisiin lisää myös potentiaalin hyödyntämistä, sillä silloin potentiaali pääsee esille ja huomaakin, että kappas vain osaan tämänkin. Ylipäänsä, kun laskee irti itseä rajoittavista uskomuksista ja on enemmän läsnä tässä hetkessä, alkavat omat kyvyt tulla enemmän esille.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.