Keskustan ministerit napit vastakkain korkeakoulujen rahoituksesta – tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen hakee tukea kannalleen

– Myös keskustalle tämä on tärkeä asia, korkeakoulut tarvitsevat lisää rahoitusta. Sillä on myös varsin merkittäviä kasvun ja työllisyyden vaikutuksia. Se on minusta sellainen asia, joka olisi syytä saada sitten neuvottelutuloksena läpi, Kosonen kommentoi Iisalmessa keskustan ministeriryhmän ja työvaliokuntien kesäkokouksessa.

Kosonen pitää jopa yllätyksenä sitä, että hallitusneuvotteluissa suunnitellut lisäykset eivät siirtyneetkään täysimääräisinä valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen, jonka keskustalainen valtiovarainministeri Mika Lintilä viime viikolla esitteli.

– Valtiovarainministeriö katsoo tietysti kokonaisuuden kannalta, ja sitten tästä lähdetään neuvottelemaan, Kosonen sanoo.

Valtiovarainministeri Lintilä korostaa, että kyse on jaksotuksesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuoden 2023 tasossa yliopistojen perusrahoitus on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa lähtötasoa korkeampi.

– Tämä tullaan varmaan sitten budjettiriihessä ratkaisemaan lopullisesti, Lintilä sanoi.

Kosonen ei kuitenkaan ole yksin käsityksensä kanssa. STT kertoi viikonloppuna, että hallitusneuvotteluissa korkeakoulujen rahoitusta pohtineen ryhmän jäsenet ovat laajasti sitä mieltä, että neuvotteluissa sovittiin 60 miljoonan lisäyksestä korkeakoulurahoitukseen ensi vuoden alusta lähtien.

Valtiovarainministeriön perjantaina julkaistussa budjettiehdotuksessa yliopistoille olisi luvassa vain 10 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa uutta rahaa.

Neuvotteluja kuun lopussa

Lintilä arvioi, että opetus- ja kulttuuriministeriön puolella oli asetettu paljon odotusarvoa rahoituksen kasvuun. Hän kertoo keskustelleensa Kososen kanssa asiasta.

Valtiovarainministeriö käy kuun lopussa kahdenvälisiä neuvotteluja muiden ministeriöiden kanssa ensi vuoden talousarviosta. Kosonen sanoo suhtautuvansa tuleviin neuvotteluihin vakavasti.

Hänen mukaansa keskustelut Lintilän kanssa ovat sujuneet hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikka valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön esitykset poikkeavat toisistaan.

– Välillä neuvottelutilanteisiin lähdetään sillä tavalla, että on erilaiset esitykset, kunnes sitten yhteiseen tulokseen päädytään.

Synkkiä talouslukuja

Hallituksen varsinainen budjettiriihi on syyskuun puolivälissä ja talouden epävarmat näkymät varjostavat tulevan vuoden talousarvion viimeistelyä.

Lintilä kertoo huomioineensa OP-ryhmän tuoreen talousennusteen, joka ennustaa aiempaa synkempiä kasvulukuja tälle vuodelle. OP odottaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna enää puoli prosenttia.

– Se on tiedossa, että talouden tilanne on vaikeutumassa ja se myöskin vaikuttaa budjetin tekemiseen, Lintilä sanoo.