Kevytyrittäjien kasvuvauhti jatkuu kovana, mutta yrittäjän juridinen asema voi olla kinkkinen.
Katso yltä koko keskustelu kevytyrittäjyydestä Huomenta Suomessa!
Vakiintunut luokittelu on, että kevytyrittäjä on henkilö, joka myy omaa osaamistaan, mutta hänellä ei ole omaa y-tunnusta. Avuksi tarvitaan hallinnolliset tarpeet hoitava laskutuspalvelu.
Tilausta kevyyrittäjyydelle näyttäisi olevan. Uusi työ ry:n tilastojen mukaan kevytyrittäjyys on viisinkertaistunut viidessä vuodessa ja kevytyrittäjiä on tällä hetkellä Suomessa yli 100 000.
– Kuumat alat näkyvät kevytyrittäjyyden puolella. Rakentaminen vetää hyvin ja myös ammattitaitoisille siivoojille ja kokeille on kysyntää. Heillä on myöskin mahdollisuus pyytää hyvä korvaus työstään, koska heistä on käytännön pula, yhdistyksen puheenjohtaja Aleksi Rautavuori kertoo.
Kevytyrittäjyys vastaa tilanteeseen, jossa työmarkkinoille on pirstaloitunut paljon tekemätöntä työtä, jota ei voida välttämättä muuttaa suoraan työsuhteeksi. Moni tekee myös keikkamuotoista työtä muun työsuhteensa ohella.
Puun ja kuoren välissä
Kevytyrittäjän juridinen asema on kuitenkin kinkkinen. YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kertoo, että lain silmissä ketään ei luokitella kevytyrittäjäksi.
– Henkilö on kuitenkin tekemisissä eläkejärjestelmän, verotuksen ja työttömyysturvan kanssa. Kaikissa järjestelmissä arvioidaan ihmistä vähän eri tavalla, että onko hän palkansaaja vai yrittäjä. Tämä aiheuttaa tietysti hämmennystä ihmisessä, että miten pitää toimia, ja miten minua kohdellaan eri järjestelmissä, Eklund avaa.