Hyväksikäyttömateriaalista tuomittavat rangaistukset heijastelevat huonosti todellisten tekojen vahingoittavuutta, sanoo Saara Asmundela Helsingin poliisista.
Netissä tapahtuvaa seksuaalirikollisuutta tutkiva keskusrikospoliisi (KRP) törmää toistuvasti materiaaliin, jonka kamaluus yllättää mutta joka ei kuitenkaan johda edes rikosepäilyyn.
Yksi esimerkki on KRP:ltä hiljattain syyttäjälle siirtynyt suomalaismiesten epäilty hyväksikäyttörinki. Sen hallusta löytynyt valtava tiedostomäärä sisälsi seksuaalisen väkivallan lisäksi lasten pahoinpitelyä.
Lue myös:Miksi Oulun seksuaalirikokset herättivät laajaa poliittista keskustelua, mutta kantasuomalaisten lapsipornorinki ei? Asiantuntijat vastaavat: "Puolueet pelaavat strategisesti"
– Sellaista materiaalia, jossa lasta kidutettiin ja pahoinpideltiin, oli paljon. Se kuitenkin tavallaan annettiin anteeksi, sillä pelkkä hallussapito ei Suomessa ole mikään rikos, sanoo KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani STT:lle.
Väkivaltamateriaalin hallussapito on Saranin mukaan kriminalisoitu selkeästi joissakin Euroopan ulkopuolisissa maissa. Euroopassa monessa maassa, kuten Italiassa, on säännöksiä, muttei selkeää pykälää, hän sanoo. Sen sijaan Suomessa materiaalia saa täysin vapaasti ladata ja katsoa. Rangaistavaa materiaalista tulee vasta, jos sitä levittää eteenpäin.
Poliisin käsitys on, että kuvaa ja videota lasten pahoinpitelystä tuotetaan koko ajan enemmän. Sarani ei pidä lataamista ja katsomista vähäpätöisenä, vaikka laki ei siihen Suomessa ulotukaan.
– Se osoittaa poikkeuksellista väkivallan ihannointia ja poliisin käsityksen mukaan sitä käytetään seksuaalisiin tarkoituksiin. Siksi se on jossain määrin merkittävää.
Netissä tapahtuva raiskaus on rikos esimerkiksi Ruotsissa
Suomen rikoslaissa on netin seksuaalirikollisuuden osalta useita muitakin reikiä, joista yksi keskeisimmistä on netissä tapahtuva raiskaus. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa seksuaalisesta väkivallasta lähetetään verkossa suoraa lähetystä, ja katsojat päättävät, mitä uhrille seuraavaksi tehdään. Asia on kriminalisoitu esimerkiksi Ruotsissa.
– Suomessakin tällaisen lähetyksen seuraaminen on rikos, mutta huomattavasti vähäisempi kuin Ruotsin lain tarkoittama raiskaus. Suomessa tällaista streaming-toimintaa havaitaan toistuvasti, mutta poliisi ei pysty sanomaan lukumäärää.
Lue myös: Törkeästi lapsen raiskannut aiotaan karkottaa Kongoon – säilössä Etelä-Karjalassa
Lisäksi Suomessa ei ole kriminalisoitu esimerkiksi oppaita, joissa annetaan neuvoja lasten raiskaamiseen.
– Tällaisia oppaita on havaittu olevan sekä internetissä että darknetissä saatavilla kaikkiaan 1–5 erilaista. Tekstinä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, fantasiointia, esiintyy esimerkiksi blogeissa, mutta lukumäärää ei pystytä arvioimaan tarkemmin, Sarani sanoo.
Poliisi: Materiaalin kysyntä lisää lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa
Vaikka seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin hallussapito ja levittäminen on Suomessa kriminalisoitu, niitä koskevat pykälät eivät ole täysin ongelmattomia, sanoo seksuaalirikoksia Helsingin poliisissa tutkiva rikoskomisario Saara Asmundela.
Hänen mukaansa hyväksikäyttömateriaaliin liittyvien rikosnimikkeiden sanamuoto "sukupuolisiveellisyyttä loukkaava lasta esittävä kuva" kuvaa huonosti sitä, mitä rikolliset teot todella ovat.
– Tämä ei anna oikeaa tai täsmällistä kuvaa siitä, mistä on kysymys. Materiaali on tallennettu tilanteissa, joissa lapsia tosiasiallisesti käytetään hyväksi. Oikeampi nimi voisi siis olla esimerkiksi "lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapito".
Lue myös: Pedofiiliringin päätekijän tuntenut: ”Tarjonnut huumeita ja sitten pikkuhiljaa yrittänyt taivutella muihin hommiin”
Asmundela näkee ongelmallisuutta myös materiaaliin liittyvien rikosten rangaistuksissa. Rangaistusasteikko alkaa hallussapidossa ja levittämisessä sakosta ja on ensimmäisessä nimikkeessä enintään vuosi vankeutta ja jälkimmäisessä enintään kaksi vuotta.
– Tästä syystä tuomiot ovat tyypillisesti sakkoa, mikä sekään ei näkemykseni mukaan heijastele alkurikoksen eli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tuomittavuutta tai haitallisuutta lapsen kannalta, Asmundela sanoo.
Materiaalin kysyntä lisää sen tarjontaa eli todellista lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa, Asmundela lisää.
– Siihen nähden tällaisen materiaalin hallussapitoa ja levittämistä on kohdeltu oikeuskäytännössä melko lievin sanktioin.
Lähde: STT