Asiantuntija kritisoi uutta seksuaalirikoslakia – "Kaikkia raiskauksia ei ole edelleenkään säädetty raiskauksiksi"

Tammikuun ensimmäisenä päivänä tulee voimaan uusi seksuaalirikoslainsäädäntö. Uudistusta on kiitelty erityisesti raiskauspykälän muutoksesta. Jatkossa arvioitavaksi tulee ihmisen vapaaehtoisuus tai sen puute. Laissa on lueteltu tilanteet, joissa sukupuoliyhteys ei koskaan voi olla vapaaehtoista.

Uusi laki myös laajentaa sukupuoliyhteyden määritelmää. Sukupuoliyhteytenä pidetään edelleen tunkeutumista toisen sukuelimeen tai peräaukkoon. Tämän lisäksi toisen sukuelimen tai peräaukon koskettelu suulla tai sukuelimellä voidaan katsoa raiskaukseksi.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kehittämispäällikkö, varatuomari Riitta Silver pitää hyvänä, että raiskauspykälä uudistettiin. Hänen mukaansa kuitenkin vasta aika näyttää, miten se tulee toimimaan käytännössä. Hän on lakiin myös pettynyt ja katsoo, että siinä on huolestuttaviakin piirteitä.

– Uudistuksessa on nähtävissä rakenteellisia ongelmia, jotka ovat tunnistettavissa yhteiskunnassa yleisemminkin, Silver sanoo STT:lle.

Ongelmat liittyvät etenkin tekijän valta-asemaan ja uhrin haavoittuvuuteen, joita hänen mukaansa ei edelleenkään ole ymmärretty lainvalmistelussa eikä viranomaiskäytännöissä.

– Uudistukseen jäi erityisen haavoittuviin uhreihin liittyviä oikeusturvaongelmia. Kaikkia raiskauksia ei ole edelleenkään säädetty raiskauksiksi.

"Valta-asemassa olevaa tekijää suojellaan ankarammalta rangaistukselta"

Silverin mukaan ongelmat tulevat esille pykälässä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Siihen syyllistyy, jos asemaansa käyttäen saa toisen ihmisen osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhrina voivat olla esimerkiksi laitoksessa tai sairaalahoidossa olevat ihmiset taikka koulussa, nuorisokodissa tai harrastuksissa olevat 16–17-vuotiaat lapset. Tekijänä on esimerkiksi lääkäri, muu hoitovastuussa oleva henkilö, opettaja tai valmentaja.

Silver sanoo, että näissä tapauksissa tekoihin ei useinkaan liity fyysistä väkivaltaa, vaan seksiä saadakseen tekijä käyttää hyväkseen uhrin haavoittuvaa asemaa, teko-olosuhteita ja vastuuasemaansa.

– Näitä tilanteita varten lakiin jätettiin edelleen erillinen oma pykälänsä nimeltä seksuaalinen hyväksikäyttö. Oletuksena on, että tekijään nähden heikommassa ja alisteisessa asemassa oleva uhri on jopa suostunut vapaaehtoisesti tekoon, vaikkakin teko loukkaa hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan.

Lue myös: Seksuaalirikoslaki uudistuu, eläkeputki lyhenee ja sote-uudistus astuu voimaan – moni asia muuttuu vuodenvaihteessa

Silver sanoo, että hänen on vaikea ymmärtää, mitä pykälällä on tavoiteltu. Hän kritisoi sitä, että haavoittuvassa asemassa olevat uhrit on erotettu erilliseen rikosnimikkeeseen sekä sitä, että rangaistus on selvästi raiskausta alempi. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta, kun raiskauksessa rangaistusasteikko on vuodesta kuuteen vuoteen ja törkeässä raiskauksessa kahdesta vuodesta kymmeneen.

– Sen sijaan, että valta-asemassa olevaa tekijää nyt suojellaan ankarammalta rangaistukselta, tulisi erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuvat teot arvioida ankaramman asteikon mukaisesti, ja sukupuoliyhteyden tulisi tarkoittaa raiskausta myös näissä olosuhteissa.

– Toivon, että pykälä jäisi kuolleeksi kirjaimeksi tai että se poistettaisiin ihan lähiaikoina.

Lue myös: Peniskuvan lähettäjä voi syyllistyä seksuaaliseen ahdisteluun – näin seksuaalirikoslaki kiristyy vuodenvaihteessa

Pykälä lapsen hyväksikäytöstä ristiriidassa ministeriön viestinnän kanssa?

Seksuaalirikoslaki muuttuu myös lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa on jatkossa lapsenraiskaus, josta tuomitaan vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Törkeässä tekomuodossa rangaistus on neljästä vuodesta 12 vuoteen vankeutta.

Sukupuoliyhteyttä lapseen voidaan uuden lain mukaan pitää myös lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, jos lapsenraiskaus tehdään "vakavuutta vähentävien seikkojen vallitessa". Rangaistus on neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen vankeutta.

Silver pitää hyväksikäyttöpykälää myös lapsiin kohdistuvissa teoissa ongelmallisena. Hän sanoo, että lain perustelujen mukaan alle 16-vuotiaan uhrin voidaan katsoa seurustelevan häntä huomattavasti vanhemman henkilön kanssa ja että näissä olosuhteissa edes lukuisia sukupuoliyhteyksiä ei pidettäisi lapsenraiskauksena, vaan huomattavasti lievempänä hyväksikäyttönä.

Oikeusministeriö on tiedottanut uuden lain tarkoittavan lähtökohtaisesti sitä, ettei lapsi voi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Silverin mukaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva pykälä on ristiriidassa tämän lausuman kanssa.

Silver kysyy, onko hallituksella ollut paine viedä seksuaalirikoslaki puutteistaan huolimatta läpi hallitusohjelmakirjauksen takia. Hän toivoo, että seuraava hallitus puuttuisi ongelmiin ja kehittäisi lakia eteenpäin.

– Kyllä tässä hyvääkin on. Ei voi sanoa, että uudistus on kokonaan läpimätä, mutta kesken se jäi.

Lue myös: Yhä useampi nuori kokee seksuaalista häirintää – ”Tapaukset kymmenkertaistuneet”

Ex-valtakunnansyyttäjä kritisoi seksuaalirikosten alhaisia rangaistuksia

Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki on Kanava-lehdessä ottanut kantaa seksuaalirikoslain uudistukseen ja seksuaalirikosten rangaistustasoon. Hän kirjoittaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa raiskauksen vahingollisuus nähdään aivan toisessa valossa kuin Suomessa. Molemmissa maissa minimirangaistus raiskauksesta on kolme vuotta, kun Suomessa se on vuoden.

Törkeästä raiskauksesta saa Ruotsissa vähintään viisi vuotta vankeutta, kun Suomessa rangaistusasteikko lähtee kahdesta vuodesta. Siitä voi meillä siis selvitä ehdollisella vankeusrangaistuksella.

– Kuvaavaa tämän kirjoituksen teeman kannalta on todeta, että törkeän raiskauksen minimi on siis Suomessa vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa perusmuotoisen teon. Törkeän raiskauksen tunnusmerkistön täyttävä teko merkitsee viime päivien sotakentiltäkin tunnettua kaikkein pahimmanlaatuista ihmisarvon häpäisemistä, kirjoituksessa sanotaan.

Kuusimäki huomauttaa, että seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen yhteydessä rangaistuksia olisi voitu koventaa, mutta näin päätettiin olla tekemättä. Lakivaliokunta päätyi torjumaan asiantuntijakuulemisessa tehdyn ehdotuksen raiskauksen vähimmäisrangaistuksen nostamisesta kahteen vuoteen, hän toteaa.

Ylijohtaja Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä kritisoi perjantaina Twitterissä Kuusimäen tekstiä kirjoittamalla, että Ruotsissa raiskauksesta on käytössä lievennetty sivuasteikko, jossa vähimmäisrangaistus on lievempi kuin Suomen minimirangaistus. Helsingin Sanomissa Kuusimäki korostaa, että hän on vertaillut perusmuotoisia raiskauksia.

"Tunnusmerkistöt muutettiin, mutta rangaistusasteikot eivät juuri ankaroituneet"

Silver on Kuusimäen kannanoton kanssa samoilla linjoilla. Hän huomauttaa, ettei uudistuksessa rangaistuksia juurikaan kovennettu lapsiinkaan kohdistuneissa rikoksissa.

Nyt korvautuvassa laissa alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistuvat sukupuoliyhteydet kriminalisoidaan lapsen seksuaalisena hyväksikä

– Lapsiin kohdistuvien rikosten puolella tunnusmerkistöt muutettiin, mutta eivät siellä rangaistusasteikot juuri muuttuneet ankarampaan suuntaan, Silver sanoo.

Oikeusministeriön uutta seksuaalirikoslakia koskevassa julkaisussa todetaan kolmeen kertaan, että rangaistukset kovenevat.