Katso artikkelin yllä olevalta Autoliiton videolta, miten toinen auto ohitetaan turvallisesti.
Asiantuntijan mukaan monien kuolonkolarien taustalla oleva liian suuri tilannenopeus jää monesti varjoon onnettomuuksista tiedotettaessa. Huomiota tulisi liikennelääketieteen emeritusprofessorin mukaan kiinnittää myös syihin, jotka johtivat liian suureen nopeuteen.
Vuonna 2017 Suomen tieliikenteessä menehtyi hieman yli 200 ihmistä. Henkilövahinkojen määrä on liikenteessä hieman noussut, mutta kuolonkolareiden määrä vähentynyt.
– Pahimpien onnettomuuksien osalta suunta on oikea, mutta paljon on vielä tehtävää, liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo kertoo Nesteen artikkelissa.
Sallittukin nopeus voi olla liikaa
Nopeusrajoitusten noudattaminen on Tervon mukaan vain puoli totuutta, koska aina ajo-olosuhteet eivät ole suotuisimmasta päästä. Siksi oikea tilannenopeus on liikenneturvallisuuden tukijalka.
Tiesitkö?Nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu. Jos nopeutta alentaa neljänneksellä, jarrutusmatka puolittuu. Reaktioaika on yleensä noin sekunnin – jarrutus voi alkaa vasta tämän jälkeen. Jos vauhtia on 80 kilometriä tunnissa, auto ehtii edetä 22 metriä ennen jarrutuksen alkamista. Jäisellä tiellä jarrutusmatka on luonnollisesti paljon pidempi. |
– Kuolonkolariaineistossa liian suuri tilannenopeus on vaikuttanut noin 10 prosentissa tapauksista. Näissä tapauksissa ylinopeutta ei siis ollut, vaan vauhti oli liian suuri olosuhteisiin nähden, Tervo huomauttaa.
Silti tiedottamisessa ylikorostuu Tervon mukaan nopeuden osuus, koska ylinopeudella ajetuissa kuolonkolareissa selvien ja terveiden kuljettajien osuus on varsin pieni.
– Useimmiten mukana on päihdyttävä aine, itsetuho tai sairaus, ja kuoleman riskiä lisää jopa puolessa tapauksissa turvalaitteiden käyttämättä jättäminen.
Lähde: Neste
***
7:34
