Rakennusten ja tonttien "pahoin rämettyneet" verotusarvot on tarkoitus päivittää. Tavoitteena on, että verotusarvot heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin.
Hallituksen suunnittelema kiinteistöveron uudistus voisi johtaa veron nousuun esimerkiksi monella kasvukeskuksessa asuvalla, mutta osalla kiinteistönomistajista vero saattaisi laskea. Uudistuksen näkyvimmäksi vastustajaksi on asettunut Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jota hallitus on monesti kuunnellut herkällä korvalla.
Aalto-yliopiston ja Helsinki GSE:n kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa pitää kiinteistöjen verotusarvojen uudistusta tarpeellisena. Hänen mukaansa maapohjien verotusarvojen ja käypien arvojen väliset erot ovat todella merkittäviä.
– Ne ovat erittäin merkittäviä nimenomaan suurimmissa kaupungeissa ja keskusta-alueilla, Saarimaa sanoo STT:lle.
– Se on perusteltu ja järkevä uudistus.
Uudistuksen häviäjiä olisivat Saarimaan mukaan ne kiinteistönomistajat, joiden maksama vero nousee, jolloin kiinteistön arvo laskee. Voittajia olisivat ne, joiden vero pienenee ja kiinteistön arvo nousee.
Saarimaa arvioi, ettei uudistus todennäköisesti vaikuta asuntojen markkinavuokriin. Kiinteistöveron nousu kuitenkin nostaisi Ara-vuokria.
EK sanoo, että uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Liiton mukaan äärimmillään edessä voi olla pakkomyyntejä. EK:n mukaan Seinäjoen eräällä postinumeroalueella verotusarvo kohoaisi 23-kertaiseksi nykyisestä.
– On selvää, että tämä johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin joidenkin verovelvollisten kohdalla, sanoo EK:n verojohtaja Anita Isomaa STT:lle.
Toissa vuonna lausuntokierroksella käyneen esityksen mukaan omakotikiinteistöjen suhteelliset verotusarvot nousisivat eniten Espoon, Vantaan ja Tampereen kaltaisilla kasvavilla paikkakunnilla. Kiinteistöliitto on ennakoinut, että kasvavissa kaupungeissa verotusarvot nousisivat erityisesti keskusta-alueilla.
EK ottaisi aikalisän
EK:n Isomaa sanoo, ettei kiinteistövero ota huomioon maksajan veronmaksukykyä.
– Eihän omakotiasuja saa taloaan vastaan mitään tuloa, josta hän sen veron maksaisi.
Isomaan mukaan uudistuksessa pitäisi vähintäänkin ottaa aikalisä.
EK:n vastustusta voivat selittää vaikutukset yrityksille. Toissa vuoden esityksen mukaan teollisuuden rakennusten verorasitus kasvaisi 44 prosenttia ja myymälärakennusten 57 prosenttia. Tuolloin uudistus lykättiin tälle vaalikaudelle.
Saarimaan mukaan kiinteistövero ei voi uudessa järjestelmässä olla korkea, ellei verovelvollinen ole melko varakas.
– Nyt haetaan tällaisia ongelmatapauksia, joissa pienituloinen ihminen asuu kalliissa asunnossa eikä synny tuloa, jolla voisi maksaa kiinteistöveroa.
Saarimaa ei näe, että nämä tapaukset olisivat valtavan laaja ongelma.
– Nyt pitäisi rohkeasti viedä läpi tämä kiinteistöveron arvostamisuudistus.
Veroprosentit eriytettiin
Uudistuksen tavoitteena on, että verotusarvot heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin. Aalto-yliopiston senior fellow Timo Viherkenttä, jota on kutsuttu jopa "kiinteistöveron isäksi", on sanonut verotusarvojen olevan "pahoin rämettyneet".
Kiinteistöveroon tuli iso muutos jo vuoden alusta, kun maapohjan ja rakennusten veroprosentit eriytettiin toisistaan. Samalla maapohjan veroprosentin alarajaa korotettiin.
Seuraavaksi on tarkoitus uudistaa periaatteet, joilla rakennusten ja maapohjan verotusarvot määritetään. Lakiehdotus on lähdössä pian lausunnoille.
Uudistuksen virallisena tavoitteena ei ole kiristää kiinteistöveron tasoa. Kuntien päätökset veroprosenteista voivat kuitenkin johtaa verotuksen kiristymiseen.