Kiira Korpi koki taitoluistelu-uransa vakavimman loukkaantumisen syyskuussa 2013. Häntä on jäänyt harmittamaan se, ettei akillesjännevammaa pystytty hoitamaan kunnolla Suomessa.
Korpi loukkasi vasemman jalkansa jääharjoituksessa kevyessä hypyssä.
– Tajusin heti, että nyt repesi joko pohjelihas tai akillesjänne, kipu oli niin kova. Paikalle soitettiin ambulanssi, minut kiikutettiin magneettikuviin ja diagnoosi tuli hyvin nopeasti: vasen akillesjänne oli repeytynyt 70-prosenttisesti. Olin kauhuissani, mutta samalla helpottunut. Jalka oli ollut jo pitkään niin kipeä, että loukkaantuminen ei ollut minulle lopulta yllätys, Korpi kertaa uutuuskirjassa.
Korpi harjoitteli tuolloin Yhdysvalloissa, mutta Suomen olympiajoukkueen lääkäri Harri Hakkarainen suositteli taitoluistelijalle paluuta kotimaahan, jotta toipumista voitaisiin seurata tarkemmin. Hakkarainen konsultoi muita lääkäreitä ja suositteli hoidoksi kuntoutusta leikkauksen sijaan.
Kuntoutus eteni, mutta tulokset eivät olleet toivottuja.
– Jalkaan sattui joulukuussa 2013 edelleen tosi paljon, vaikka takana oli jo kolmen kuukauden kuntoutusjakso. Minun olisi pitänyt aikataulun mukaan pystyä jo hölkkäämään, mutta muutamakin juoksuaskel sattui jalkaan hurjasti. Kipu oli kova, vaikka Hakkaraisen mukaan kuntoutuksen piti olla siinä pisteessä, että harjoittelussa tulisi siirtyä jo seuraavalle tasolle, Korpi muistelee.
Käynti ihmelääkärillä
Korpi tapasi tuolloin valmentaja Carlos Avila de Borban, joka rupesi auttamaan Korpea kuntoutuksessa ja tästä tuli myöhemmin myös Korven henkilökohtainen luotsi. De Borba suositteli suomalaista hankkimaan heti toisen lääkärin mielipiteen.
De Borba sai järjestettyä Korvelle tapaamisen saksalaisen huippulääkärin Hans-Wilhelm Müller-Wohlfahrtin vastaanotolle. Muun muassa Usain Boltia hoitanut lääkäri suositteli välittömästi leikkausta.
– Häntä pidettiin urheilupiireissä lähes puolijumalana, ja hänen kosketuksensa oli minustakin poikkeuksellinen. Kun hän sormeili pohjettani, tuntui kuin hänen sormissaan olisi ollut tutka, joka näkee solut ihon läpi.
– Toipuminen ei ollut mennyt käytännössä yhtään eteenpäin. Tulos oli saksalaisten magneettikuvien mukaan ihan selvä, mutta Suomessa asiaa ei nähty. Jos tervettä jännettä oli repeytymishetkellä 30 prosenttia, niin puoli vuotta myöhemmin tilanne oli lähes sama, Korpi toteaa.
Korven jalka leikattiin huhtikuussa 2014. Kuntoutuminen eteni tuon jälkeen vauhdilla, ja Korpi juhli itsenäisyyspäivänä kansainvälisen Golden Spin -kilpailun voittoa Zagrebissa. 
Harri Hakkarainen (kesk.) työskenteli KHL-seura Pietarin SKA:ssa elokuussa 2013.
Korpi uskoo, että hänen jalkaansa pyrittiin hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla myös Suomessa, mutta kritisoi silti Hakkaraisen laatimaa hoitoa.
– Ehkä en ollut hänelle prioriteettiurheilija, ehkä hänellä oli liikaa töitä tai muuten haastava elämänvaihe päällä. Urheilijan kuunteleminen joka tapauksessa unohtui. Olisiko minun pitänyt vielä ponnekkaammin ilmaista, että herranjumala Harri, en pysty edes kävelemään tällä jalalla! Miksi Suomessa ei pystytty tekemään samaa diagnoosia kuin Saksassa? Onko Suomessa huonommat kuvauslaitteet? En voi antaa Suomessa saadulle hoidolle hyvää arvosanaa, Korpi summaa.
Hakkarainen on huippuarvostettu ammattilainen Suomen urheilulääkäripiireissä. Hän on hoitanut lukuisia tähtiurheilijoita, minkä lisäksi hän on tehnyt töitä muun muassa Suomen olympiakomiteassa, Leijonissa ja useissa eri jääkiekon seurajoukkueissa.
Lainaukset ovat ensi keskiviikkona julkaistavasta Jere Nurmisen kirjoittamasta Kiira –ehjäksi särkynyt -kirjasta (Otava).