Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään päätöksen kiky-työtunteja koskevassa riidassa.
Ylempänä toimihenkilönä yrityksessä työskennellyt mies nosti oikeusjutun vuonna 2017. Hänen mukaansa työnantaja ei voinut pidentää työaikaa kilpailukykysopimuksen perusteella, vaan tapauksessa olisi pitänyt noudattaa sitä, mitä työpaikalla oli sovittu. Työantaja on asiasta eri mieltä.
Lue myös: Jos putosit kiky-kärryiltä, lue tämä: Mitä ovat kiky-tunnit ja mitä niiden poistuminen voisi tarkoittaa?
Työajan pidennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta tuolloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaatimuksesta sorvatun, niin sanotun kiky-sopimuksen perusteella. Kiky-sopimuksesta sovittiin työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.
Asiasta kannelleen miehen mukaan työaika oli hänen työsuhteensa olennainen ehto, jota ei voinut muuttaa ilman irtisanomisaikaa ja sitä edellytystä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperuste.
Työantajan mukaan sillä oli oikeus pidentää työaikaa sitä velvoittavan Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.
Samantyyppisessä tapauksessa työnantaja joutui maksamaan lisätyöstä
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi marraskuussa samantyyppisessä jutussa, ettei työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa voitu pidentää kilpailukykysopimuksella. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä ja korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut, lähes 25 000 euroa. Jutun hävinnyt yritys on valittanut tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joten juttu ei ole vielä lopullisesti ratkennut.
Myös STT:n haastattelemat työoikeuden asiantuntijat olivat tuolloin yhtä mieltä siitä, ettei työehtosopimuksilla voi heikentää ehtoja, joista on sovittu työsopimuksessa eli suoraan työntekijän ja työnantajan välillä.
Itä-Suomen yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja kertoi tuolloin, että voi olla paljon sellaisia työntekijöitä, joiden työsopimuksessa on sovittu työajasta siten, että työaika ei määräydy työehtosopimuksen mukaan.